Anne Berner: Totuus ei pala tulessakaan

Anne BernerJulkisuudessa on esitetty väitteitä minun ja Deloitten välisistä kytköksistä. Olen kaikkien Finavian liittyvien selvitysten yhteydessä pyrkinyt avoimuuteen, kuitenkin huolehtien siitä, ettei yhtiön mahdolliset tulevat kanteet vaarantuisi oikeusprosessissa.

Finavian hallitus päätti tammikuussa 2015 nostaa vahingonkorvauskanteen 70 M € arvioiduista vastuista tilintarkastusyhteisöä Deloittea vastaan. Tämän jälkeen yhtiön hallitus teki kaksi täysin erisisältöistä päätöstä siitä, tulisiko johdannaisvastuista nostaa kanteita yhtiön entistä johtoa vastaan. Yhtiön hallitus päätti yksimielisesti 6.3.2015 olla nostamatta kanteita. Puolen vuoden päästä 25.9.2015 yhtiön hallitus puolestaan päätti täpärän äänestyksen jälkeen nostaa kanteet.

Finavian hallituksen erimieliset ja ristiriitaiset päätökset edellyttivät yhtiön omistajalta lisäselvitysten käynnistämistä. Lisäselvitysten yhteydessä tarkentuivat myös yhtiölle syntyneiden vahinkojen ja toimien välinen yhteys.

Deloitten ja Finavian välinen sopimus neuvoteltiin yhtiöiden toimitusjohtajien toimesta ja hyväksyttiin molempien yhtiöiden hallituksessa. Sopimus todettiin salaiseksi. Sopimus koski muutakin kuin kanteen perumista minulle kerrotun mukaan, itse sopimusta en ole nähnyt.

Deloitte Touche Tohmatsu Ltd on maailmanlaajuinen organisaatio, joka työllistää yli 244 000 ihmistä. Kotimaassaan, Yhdysvalloissa, 171 vuoden ikäinen Deloitte lukeutuu maansa suurimpiin yksityisiin yrityksiin.

Seuraavassa luettelen ne yhteyden, joita julkisuudessa on väitetty kytkevän minut Deloitten toimintaan Suomessa.

Joakim Rehn on ollut monia vuosia perheyhtiömme ja perheyhtiöömme liittyvien yritysten tilintarkastajana. Hänet on valittu Deloitte tilintarkastusyhteisön varatilintarkastajaksi vuonna 2001. Varatilintarkastajalla ei ole roolia yhtiössä, niin kauan kuin varsinainen tilintarkastaja on virassaan. Joakim Rehn ei ole koskaan toiminut tilintarkastajana tai saanut palkkioita Deloittelta. Hänellä ei ole henkilökohtaista intressiä suhteessa Deloitteen. Liitteenä Joakim Rehnin vakuutus asiasta.

Teppo Rantanen on entinen Deloitten toimitusjohtaja. Hän jätti tehtävänsä 31.5.2014 ja toimi sen jälkeen kaksi vuotta Deloitten palveluksessa asemapaikkana Lontoo. Deloitten Teppo Rantanen on jättänyt 31.5.2016. Toimin Teppo Rantasen kanssa Lasten ja Nuorten Säätiön hallituksessa. Jäin tehtävästä virkavapaalle tultuani valituksi eduskuntaan, enkä ole osallistunut hallitustyöhön.

Hanna Siegfried on tullut perheyhtiömme palvelukseen talousjohtajaksi Deloittelta 1.10.2007. Siitä on nyt yhdeksän vuotta aikaa. Meidän runsaan sadan hengen tiimissä on ihmisiä eri yrityksistä, eri historialla. Emme muistele entisiä työpaikkoja vaan panostamme yhteiseen työhön nykyisen työnantajan hyväksi.

Olen saanut toimia upeiden ihmisten kanssa monessa eri luottamustehtävässä. Olen myös tuomarin valan vannonut ministeri, jolle oikeudenmukaisuus, perehtyminen ja tietojen perusteella tehtävät päätökset ovat kunnia-asia.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

 


TIEDOTE

Julkisuudessa esintyy väärää informaatiota siitä, että olisin suorittanut tilintarkastusta Deloitte & Touche Oy:lle. Yhtiön kaupparekisterimerkintöjen mukaan minut on rekisteröity Deloitten varatilintarkastajaksi 12.12.2001.

Tilintarkastuslain mukaan yhtiön tulee valita varatilintarkastaja, jos yhtiö on valinnut vain yhden varsinaisen tilintarkastajan ja tämä ei ole tilintarkastusyhteisö.

Varatilintarkastaja osallistuu tilintarkastukseen vain mikäli varsinainen tilintarkastaja on estynyt suorittamasta tilintarkastusta. Koko varatilintarkastajana oloni aikana näin ei ole kertaakaan käynyt. Mikäli näin kävisi minun tulisi vielä ennen toimeksiannon hyväksymistä suorittaa riippumattomuusarviointi.

En ole koskaan osallistunut Deloitten tilintarkastukseen ja Deloitte voi varmasti vahvistaa asian.

Helsingissä 19.9.2016

Joakim Rehn
KHT tilintarkastaja

Tiedote asiakirjana: Kim Rehn 19.9.2016

Anne Berner: On aika mahdollistaa 100 000 uutta työpaikkaa

Anne Berner Kirjailija Baltasar Gracian on sanonut: ”Viisas aloittaa aina siitä mihin tyhmä lopettaa. Molemmat tekevät saman työn, mutta eri aikaan.” Oikeaan aikaan toimiminen erottaakin voittajat häviäjistä ja hyötyjät hyödyntäjistä.

Oikea-aikaisuus ei kuitenkaan aina ole helppoa. Uudistuminen vaatii voimavaroja ja rohkeutta. Muutos herättää monissa vastarintaa. Epämukavuusalueillamme tasapainotellessamme tiedämme kuitenkin, että kuljemme oikeaan suuntaan.

Niin kuluneita kuin sanat digitalisaation merkityksestä kasvulle ja kilpailukyvylle kuin ovatkin, niin joudun niiden vaikutusta edelleen omassa työssäni jatkuvasti perustelemaan. Vastauksia digitalisaation haasteisiin kannattaa myös ehdottomasti hakea oman toimialan ulkopuolelta. Toimialat ovat voimakkaassa liukumassa. Teleoperaattorit hakevat liiketoimintaa liikenteestä. Google kehittelee automaattiautoja. Pankki- ja vakuutussektori hakee liiketoimintaa terveydenhuollosta. Kuten näissäkin esimerkeissä digitaaliset palvelut toimivat liukuman mahdollistajan roolissa.

Liikenne on erittäin hyvä esimerkki, kun mietimme alueita, joissa vanhojen toimintatapojen on nopeasti mukauduttava uudenlaiseen toimintakulttuuriin. Automatisaatio, sähköistyminen ja palveluistaminen ovat liikenteen kolme mega-trendiä, jotka muovaavat samanaikaisesti tulevaisuuden liikennettä. Uudet liikkumisen palvelut rakentuvat ajatukselle, jossa asiakas on keskiössä. Jakamistalouden yleistymisellä ja liikenteen sähköistymisellä mahdollistetaan myös päästöjen väheneminen. Nämä ovat muutoksia, jotka koskettavat meitä kaikkia.

Robotisaatio ja automatisaatio on väistämätön kehityskulku, joka etenee nopeasti ja luo edetessään lukemattomasti liiketoimintamahdollisuuksia. Liikennesektorilla saadaan kuulla uusista kokeiluista, jollei nyt ihan viikoittain niin ainakin lähes joka kuukausi. Viimeisimpänä esimerkkinä siitä ovat muutaman viikon takaiset uutiset siitä, että automaattibussit testaavat teitä Hernesaaressa ja ensimmäinen lennokki on jo lennätetty Helsingistä Tallinnaan.

Uudet palvelut ja niiden yhdistelmät perustuvat pitkälti tiedon älykkääseen ja tietoturvalliseen hyödyntämiseen. Valtion roolina on luoda dataperusteiselle liiketoiminnalle edellytyksiä ja poistaa turhia sitä koskevia kasvun rajoitteita. Tässä ajassa olisi tärkeää, että elinkeinoelämä, hallinto, tutkimus ja yksilöt tiedostavat paremmin mahdollisuutensa ja roolinsa datataloudessa.

Uuden teknologian vaikutuksia työpaikkojen määrään nostetaan usein esiin negatiivissävytteisessä hengessä. On toki niin, että vanhat työtehtävät ja työpaikat saattavat hävitä, mutta tilalle syntyy uusia. Digitalisaatio voisikin Digitizing Europe raportin (BCG) mukaan tuoda jopa 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen jo vuoteen 2020 mennessä. Yhtenä ehdottomana edellytyksenä tälle on kuitenkin teknologioiden ennakkoluuloton hyödyntäminen.

Meillä on yhteinen vastuu mahdollistaa jokainen uusi työpaikka Suomeen, tarjonnan lisäämisen lisäksi meidän on myös huolehdittava työn kysynnän kasvun luomisesta.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Anne Berner: Liikennekaarella tavoitellaan myös vähäpäästöisempää tulevaisuutta

Anne BernerEU-komissio julkaisi kesäkuussa ehdotuksensa yhteisön maiden päästövähennystavoitteiksi. Suomen tavoite on 39 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vuoden 2005 tasosta. Koska Suomen päästökaupan ulkopuolisista päästöistä huomattava osa tulee liikenteestä, on meillä, liikenteen päättäjillä, ammattilaisilla ja käyttäjillä, työtä edessämme.

Liikenteen päästöt ovat pysyneet viime vuosina kurissa muun muassa liikenteen maltillisen kasvun myötä. Hyvää suuntaa on mahdollista edelleen vauhdittaa esimerkiksi lisäämällä biopolttoaineiden ja sähköautojen osuutta liikenteessä, mutta myös toteuttamalla liikennekaaren mahdollistamia uudistuksia liikenteen palveluihin.

Liikennekaari muuttaa liikennettä koskevaa ajattelu- ja toimintatapaa. Liikennekaari avaa tietoa ja poistaa rajoituksia liikennepalvelujen tuottamiselta. Se luo mahdollisuuksia uusille palvelumuodoille, jotka perustuvat liikenteen digitaalisuuteen, tehokkuuteen ja olemassa olevien resurssien jakamiseen. Lisäksi se tarjoaa kehittymismahdollisuuksia nykyisille palveluille. Kun tiedon saaminen eri liikennepalveluista helpottuu, helpottuu palvelujen vertailu, yhdistäminen ja tuottaminen.

Liikennekaaressa tavoitteena on myös lisätä joukkoliikenteen käyttöä yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla lainsäädäntöä ja tarjoamalla tässäkin uusia yrittämisen mahdollisuuksia. Valmistelussa halutaan myös turvata julkisen ohjauksen keinot niihin tilanteisiin, joissa markkinaehtoiset liikennepalvelut eivät riitä. Ketään ei ole tarkoitus jättää palvelujen ulkopuolelle.

Toimivat liikennemarkkinat sekä liikenteen uudet palvelut lisäävät koko liikennejärjestelmän tehokkuutta ja siten pitkällä tähtäimellä vähentävät liikennettä ja päästöjä.

Liikennepalveluiden kehittäminen antaa yksittäiselle kansalaiselle lisää valinnanmahdollisuuksia oman auton käytön ja olemassa olevien liikennepalvelujen rinnalle. Tutkimusten mukaan yksi yhteiskäyttöauto saattaisi korvata jopa 8-25 yksityisomisteista autoa. Myös joustavat kutsuohjattuun liikenteeseen perustuvat palvelut voisivat olla tehokas keino vastata joukkoliikenteen niin sanottuun ensimmäisen ja viimeisen kilometrin ongelmaan.

Liikennepalveluiden päästövähennysvaikutusta on vaikea arvioida, sillä vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, mistä liikennemuodoista luovutaan ja millaisia uusia palveluita käytetään. Parhaimmillaan päästövähennykset voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi tilanteessa, jossa noin 1,5 prosenttia henkilöautolla tehdyistä pitkistä matkoista siirtyisi joukkoliikenteeseen, päästöt vähenisivät noin 0,5 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Jos taas henkilöautojen keskimääräinen kuormitus nousisi 5 prosenttia vaikkapa kimppakyytien ansiosta, liikenteen päästöt pienenisivät arviolta noin 0,2 miljoonaa tonnia vastaavana aikana. Kun taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjä pitää jo olemassa olevien toimenpiteiden lisäksi vähentää noin 6 miljoonaa tonnia, on kysymys isosta vähennyksestä.

Mutta miten liikennekaari liittyy alussa mainittuihin päästövähennyksiin? Vastaan, että asenteen ja rohkeuden kautta. Toimintamme ympäristöystävällisyys ja hyvinvointimme eivät parane vanhasta kiinni pitämällä, vaan hakemalla uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

Tarkoitus on, että liikennekaari luo kasvua synnyttämällä uusia innovaatioita, panee vauhtia tuotekehitykseen ja luo uusia työpaikkoja jo olemassa oleville toimialoille – mutta myös kokonaan uutta toimintaa. Voimme valinnoillamme vaikuttaa tulevaisuuteemme ja ympäristöömme.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Anne Berner: Mitä Brexit opettaa meille huomisesta?

Anne BernerBrexit on politiikan hälytyskello. Britannian talous on ollut hyvässä kasvussa, työttömyys laskussa ja politiikka tukenut sääntelyn purkua ja pyrkinyt edistämään uudistumista, niin kansallisesti kuin osana Euroopan Unionia.

Kehityksestä huolimatta Britannian kansalaisissa on syntynyt epäluottamus politiikkaa kohtaan ja kansa on jakautunut – maahanmuutto, puheet kasvavasta integraatiosta sekä politiikan eliitin kansalaisille heittämä haaste ovat synnyttäneet epäluuloa kansalaisissa. Eurooppavastaisuus on kasvussa monessa maassa.

Brexit on synkistä näkymistä ja ennusteista huolimatta myös mahdollisuus. Mahdollisuus Euroopalle herätä huomaamaan muutosten tarpeen olevan Unionille suuri. Tarve uusille pelisäännöille on ilmeinen. Eurooppa tarvitsee yhä vahvan sisämarkkinan, työvoiman ja tavaran vapaan liikkuvuuden, yhteisiä toimia elinvoimaisuuden edistämiseksi sekä yhteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Rinnalle tarvitaan myös enemmän kansallista liikkumatilaa, jolla mahdollistetaan innovaatioiden syntymistä, teknologian kehittymistä, ihmisten sujuvaa arkea sekä luonnollista kilpailua osaamisesta ja kasvusta.

Tämä on mahdollisuus Suomelle ja Pohjoismaille, jotka ovat olleet edelläkävijöitä digitalisaation ja teknologian kehityksessä. Digitalisaatio murtaa perinteisiä sektoreita ennen näkemättömällä tavalla, usein yritysten ja yhteisöjen toimesta, jotka tulevat perinteisen liiketoiminnan ulkopuolelta. Näin on käynyt medialle, näin on käymässä liikenteelle. Suomen tele- ja finanssisektorit ovat osoittaneet, että siirtymällä edelläkävijänä mobiili palveluihin, voi luoda jatkuvasti uutta kasvua lisääntyvillä palveluilla ja applikaatioilla.

Suomella on käsin kosketeltavissa olevia mahdollisuuksia kasvuun. Digitalisaation myötä mobiiliosaamisen arvo on merkittävä. Alustatalouden syntyminen digitalouden seurauksena mahdollistaa aivan uudenlaisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen mahdollisuuden. Jakamistalous luo mahdollisuuden työllisyyden tasaisemmalla jakautumisella ja harmaata taloutta torjutaan entistä tehokkaammin sähköisillä palveluilla ja maksuvälineillä. Digitalisaation myötä luodaan uusia markkinoita ja mahdollistetaan uutta yrittäjyyttä väljentämällä sääntelyä. Uutta kasvua saadaan uudistamalla perinteiset viranomaisvetoiset toimialat kuten liikenne, sote ja koulutus.

Liikennekaari on Euroopassa ainutlaatuinen lainsäädäntöhanke, joka velvoittaa liikennesektorin avautumaan digitaalisille palveluille avaamalla tietorajapintoja julkiselle ja yksityiselle palvelun tuottajalle, asettaen asiakkaan ja asiakkaan tarpeet palvelun lähtökohdaksi. Liikennekaaren tavoite on luoda alustatalouden kautta yhteiset pelisäännöt ja markkinat sekä mahdollistaa uudenlaisten liikenteen palveluoperaattoreiden syntymistä.
Tavoitteena ovat myös edellytykset, jossa jokainen meistä voi halutessaan siirtyä itsepalvelusta (autoilusta) palveluiden (joukkoliikenteen) piiriin. Näin mahdollistamme uutta yrittäjyyttä, työllisyyttä, kasvua, kilpailukykyä ja parempia palveluita koko maahan. Kutsuliikennettä, tavaroiden, henkilöiden ja postin yhteiskuljetuksia.

Liikennekaari onnistuessaan vähentää liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä merkittävästi ja synnyttää uutta toimintaa toimialalle, jolla ei ole juurikaan nähty merkittäviä palveluinnovaatioita ja jossa sääntely on estänyt liikennemuotojen välistä kehitystä.

Lainsäädäntöhankkeena Liikennekaari pyrkii jättämään riittävästi tilaa innovaatioille, teknologian kehitykselle ja osapuolten keskinäisille sopimisille.

Tavoitteena on uudenlainen lainsäädäntö kulttuuri, joka antaa kasvulle tilaa, eikä ylisääntele toimialaa. Samalla huolehditaan tiukalla yleislainsäädännön noudattamisvelvoitteella vastuista kolmansia osapuolia, ympäristöä ja turvallisuutta kohtaan, esimerkiksi kuluttajasuojan osalta.

Liikenne tuo yhteiskunnalle merkittävän määrän tuloja, joista vain osa kohdistuu liikenteen tarvitsemiin investointeihin. Liikenne palveluna konsepti mahdollistaa siirtymisen veroista maksuihin, asiakas maksaa saamastaan palvelusta. Tämä mahdollistaa uusia rahoitusmalleja infrainvestoinneille. Kasvavat investointitarpeet verkkoihin, väylien ja viestinnän osalta ovat yhteinen tavoite Euroopassa. Vain riittävillä investoinneilla voimme turvata tulevaisuuden kilpailukykymme logistiikassa, tavaravirroissa, ihmisten liikkuvuudessa ja viestinnässä.

Luomalla innovaatioita joilla rahoitusmalleja yhteiskunnassa voidaan uudistaa, voimme osaltamme olla luomassa uudenlaista Eurooppaa.
Brexit jättää Eurooppaan pitkäksi aikaa jälkiä tuleville sukupolville. Meidän on nyt kuitenkin kannettava vastuuta ja tehtävä uudistuksia, jotka vievät Suomea, Pohjoismaita ja Eurooppaa eteenpäin, kunnioittaen viestiä jonka olemme saaneet. Se vaatii meiltä kaikilta rohkeutta.

Nyt ei ole aika laittaa kapuloita rattaisiin, vaan ottaa kaikki osaaminen käyttöön ja tehdä viisaita päätöksiä. Siihen tarvitsemme luottamusta ja sen vastineeksi meidän on annettava läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa dialogia.

Suomen tie ei ole Brexitin tie, mutta me voimme oppia siitä – tarve uusille pelisäännöille on ilmeinen!

Anne Berner
liikenne- ja viestintäministeri

Anne Berner: Walk the talk – Sanoista tekoihin

Anne BernerViime viikolla sain tilaisuuden esitellä Norjan hallituksen järjestämässä tilaisuudessa Liikennekaari-uudistusta norjalaisille liikenteen ja ympäristön sidosryhmille. Liikennekaaren yksi kantavista ajatuksista on edistää liikenne palveluna -ajattelua.

Liikkumisen vähentäminen ei ole vaihtoehto, mutta liikkumista voidaan ohjata entistä enemmän joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä uusien palveluiden piiriin. Liikenteen uudet palvelut voivat parhaimmillaan vähentää autojen määrää merkittävästi.

Noin 90 prosenttia Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä ja noin 60 prosenttia näistä päästöistä aiheutuu henkilöautoista.

Meillä on valmisteilla kansallinen energia- ja ilmastostrategia, jossa linjataan toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi eri sektoreilla vuoteen 2030. Liikennesektorilla nähdään, että keinovalikoiman pitää olla laaja: tarvitaan sekä liikenteen energiatehokkuutta parantavia toimia että uusia käyttövoimia. Meidän tulee edistää biopolttoaineiden ja vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöä. Tämä tarkoittaa sähkö-, vety- ja kaasuautojen käytön lisäämistä.

Norjan hallitus on lähestynyt liikenteen päästötavoitteita edistämällä ennen kaikkea sähköautojen käyttöä. Sähköauto saa mm vapautusta pysäköintimaksusta, käyttää ns bussikaistaa, hyödyntää maata kattavaa jakeluverkostoa ja merkittävää verotukea. Myös Hollannissa ja Ruotsissa on tehty menestyksellistä työtä sähköautojen lisäämiseksi.

Vertailin Norjan, Hollannin ja Ruotsin kokemuksia omiin Suomessa saamiini varsin tuoreisiin kokemuksiin.

Yritykseemme on vuoden 2015 aikana hankittu kaksi hybridiautoa. Käyttämäni auton tullessa hiljattain vaihtoikään, halusin seurata puheitani käytännössä, oman esimerkin ja kokemuksen kautta. Hankin diesel-käyttöisen BMW:n tilalle täyssähköauton.

Vaikka käytössäni on myös virka-auto, niin olen aina viihtynyt myös ratin takana. Yksi ensimmäisiä opetuksia sähköauton kanssa on ollut toimintasäde ja akkujen lataaminen, mikä on ollut kaikkien sähköajoneuvojen käytön jarruna.

Valitsemani sähköauto tarjoaa hyvän toimintasäteen, mutta akkujen lataus normaalista valovirtapistokkeesta ja ilman suuritehoista latausasemaa on käytännössä varsin hidasta. Omassa työssäni pitkät työpäivät ja runsas matkustaminen asettavat todellisen haasteen sähköauton vaivattomaan käyttöön.

Huomaan omakohtaisesti kuinka tärkeää on panostus kasvavaan latausinfraan, jota sekä autovalmistajat että mm. energiayhtiöt rakentavat. Sähköauton käytön yleistymisen tueksi on olemassa TEM:n ”Sähköautojen ja niiden latauslaitteiden energiatukiohjelma 2011-2017”. Olemme hakeneet myös Vallilalle tukea yleistä latauspistettä varten, jotta sekä omat että asiakkaiden autot voitaisiin ladata aiempaa tehokkaammin. Huomaan, että energiatukiratkaisut eivät välttämättä kaikilta osin tue sähköautohankintaa, sillä hybridiautoille ja täyssähköautolle ei välttämättä tukea myönnetä esimerkiksi autokohtaisten kiintiöiden täytyttyä tai auton hankinnan ajoituksesta johtuen.

Vielä meillä on matkaa kuljettavana, mikäli haluamme olla Suomessa edelläkävijämaa autokantamme suhteen. Hallitus onkin linjannut, että bioenergian ja muiden vaihtoehtoisten teknologioiden ja käyttövoimien kuten sähköautoteknologioiden osuutta lisätään kustannustehokkaasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö kantaa kortensa kekoon pohtimalla jakeluinfran kehittämistä työryhmässä, jonka on tarkoitus saada työnsä valmiiksi ensi syksynä.

Liikennekaaren toteutuessa meillä on käsissämme aito mahdollisuus – ympäristön, asiakaslähtöisyyyden, yrittäjyyden ja työllisyyden näkökulmasta. Syksyllä kehitämme kakkosvaiheessa junaliikennettä osana liikenne palveluna kokonaisuutta.

Aion jatkaa työtäni, tehdä mistä puhun, ja yrittää löytää parhaat ratkaisut, jotta saamme pysyvää muutosta aikaan. Ehkä vuoden päästä voin jo luopua autosta – ainakin osittain.

Aurinkoista Helatorstaita!

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Anne Berner: Harmaa talous on tuomittavaa, rikollista ja yhteiskunnalle haitallista

Anne BernerPanaman papereiden vuoto on hyvä asia ja pidän tärkeänä, että suomalainen media on osallistunut valtavaan työhön, joilla papereiden luomaa tietoa veroparatiiseistä on saatu julkisuuteen. Julkisuus tulee vauhdittamaan kansainvälisesti verotietojen vaihtosopimusten syntymistä. Varojen piilottelu ja harmaa talous on tuomittavaa rikollista ja yhteiskunnalle haitallista toimintaa.

Osa suomalaisesta keskustelusta on rohkeasti antanut kasvoni aggressiiviselle verosuunnittelulle. Tämän haluan oikaista. En ole omistanut enkä omista liiketoimintaa veroparatiisimaissa, en ole koskaan saanut palkkioita tai henkilökohtaista hyötyä veroparatiisiyhtiöstä.

Suomalaisena perheyrittäjänä olen aina puolustanut omistajuutta Suomessa, yrittäjyyttä, oikeudenmukaista ja yhdenvertaista mahdollisuutta kilpailuun ja omistajuuteen sekä yrittäjyyteen kannustavaa verotusta.

Vuonna 2012 Toimin Hartwall Capitalin omistuksessa olevan Karelia-Upofloor Oy:n hallituksessa, kun yhtiö fuusioitiin ruotsalaisen Kährs Ab:n kanssa. Jatkoin Hartwall Capital Oy Ab:n pyynnöstä uuden konsernin emoyhtiön, ruotsalaisen Kährs Holding AB:n hallituksessa fuusion jälkeen. Ruotsissa maksetusta hallituspalkkiosta, n 15 000 €/vuosi olen maksanut palkkaveron Suomeen. Omistusta minulla ei ole ollut yhdessäkään konserniin liittyvissä yhtiöissä.

Ruotsalaisen Kährs Ab:n omistaa kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Triton. Kährs Holding Ab:n hallituksen jäsenistä merkittiin Hartwall Capitalin edustajat Bertel Langenskiöld ja minut hallitukseen myös emoyhtiöön, joka sijaitsee Luxemburgissa. Näin voitiin varmistaa, että enemmistöomistaja Triton ei tehnyt yhteisen yhtiön Kährs Holding Ab:n osalta päätöksiä ilman Hartwall Capitalin tietoa. Luxemburgin yhtiöstä en saanut hallituspalkkiota.

Kaikissa tehtävissäni olen aina toiminut itsenäisesti, omien arvojeni mukaisesti, osallistunut päätöksentekoon osaamiseni ja tietojen pohjalta, jättänyt tarvittaessa myös eriäviä lausuntoja. Periaatteeni on ollut ja tulee aina olemaan, että verot maksetaan sinne mihin ne lakien ja säädösten mukaan kuuluu maksaa.

Suomella on lakiin perustuvat keinot puuttua lainvastaisiin ja lain tulkinnan rajamailla oleviin järjestelyihin. Suomen verolakeihin sisältyvät määräykset kiinteästä toimipaikasta, väliyhteisölaki ja veronkiertopykälä ovat jo nykyisellään tehokkaita keinoja veroparatiisien väärinkäytön estämiseen. Niiltä välttyy vain piilottamalla veroparatiisijärjestelyjään lainvastaisesti, ja sitä salaisuuden muuria Panaman paperit nyt murtavat.

Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen vaatii ennen kaikkea kansainvälistä yhteistyötä, lisäksi tarvitaan myös kotimaisia toimia. Sellainen on luottamuksen ja ennakoitavuuden rakentaminen Suomen talous- ja verotusjärjestelmään. Tarvitsemme kansallista tahtotilaa sille, haluammeko olla omistava yhteiskunta ja olemmeko valmiita sallimaan yhteiskunnan vaurastumista kannustamalla pääomia sijoittamaan kotimaahan ? Tarvitsemme paluuta pian 100-vuotiaan Suomen syntymisen aikaan, jolloin työn ja pääoman välillä oli liitto. Siitä syntyi Suomen teollistuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan kasvu. Näistä kysymyksistä on ollut vaikea synnyttää yhteiskunnassamme rakentavaa ja avointa keskustelua.

Tätä keskustelua haluaisin käydä. Olen avoinna teidän ehdotuksillenne.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Anne Berner: Perheyrityksen kvartaali on neljännesvuosisata

Anne BernerPerheyritys saadaan lahjana edelliseltä sukupolvelta, ja se on lainassa tulevalta sukupolvelta. Perheyrityksen kvartaali on neljännesvuosisata. Perheyrityksen keskeisiin arvoihin kuuluu vahva, yli sukupolvien kestävä sitoutuminen pitkäjänteiseen omistajuuteen. Pikavoittoja ei ole.

Perheyrityksen kasvattina olen oppinut katsomaan tavoitteita ja visioita, jotka kantavat seuraavaan sukupolveen. Omistajuuteen kuuluu huolenpito siitä mitä omistaa. Isoisäni opetti minulle arvojärjestyksen – ensin tulee perheyritys, sitten perhe ja viimeiseksi yksilön oman tarpeet.

Yrittäjänä olen oppinut vastuunkannon. Päätöksiä tulee tehdä ja niistä tulee myös vastata. Omistajuuteen ja yrittäjyyteen kuuluu vastuunkanto yhteisöstä, henkilöstöstä, omasta porukasta. Henkilöstö on yrittäjälle osa tasetta – ei osa tuloslaskelmaa. Yrityksen arvo on sen ihmisissä.

Suomi elää nyt vaikeita aikoja, talouden ahdinkoa, kilpailukyvyn menetystä, ilmastonmuutosta, sosiaalisia vaikeuksia. Suremme tekemättä jääneitä päätöksiä.

Halusin vastata myönteisesti kutsuun osallistua Suomi nousuun -talkoisiin. Tiedän voivani omalta osaltani olla tekemässä muutosta, jota Suomi nyt tarvitsee. Sydämeni ja sanani olen tehtävälle antanut.

Ennen päätöstäni perehdyin, kuten tapanani aina on. Haluan muodostaa valistuneen kannan.

Luin kaiken Maalaisliitosta, luin kaiken Santeri Alkiosta – omaksuin ajatukset ja sitouduin.

”Santeri Alkio aikana ennen itsenäisyyttämme ’odotti aikaa, jolloin kansallistunnetta ei enää kiihota ylpeys tai vallanhimo, eivätkä kansat kilpaile vallasta ja eduista. Kukin kansa virittää oman äänensä ihmiskunnan suuressa konsertissa, innostuneena oman tehtävänsä tärkeydestä ja yhteissoinnun viehättävästä ihanuudesta’. Santeri Alkio uskoi kansanvaltaan, kunhan kansa on ’sivistyksen kautta koulutettu tajuamaan kansakunnan edun kansalaisharrastuksensa korkeimmaksi päämääräksi’.” (Seppo Niemelä: Ajankohtainen Alkio).

Santeri Alkio taisteli uudistusten puolesta vanhoillisuutta vastaan. Vaikeiden uudistusten edessä jokainen tarvitsee ”lujaa uskoa ihanteelliseen tulevaisuuteen”. Jokaisen tulee pitää korkealla edistyksen lippua, ilman että köyhän asia unohtuu.

Suomi nousee reformeilla, uudistamalla rakenteita ja toimintamalleja. Jokaisesta veroeurosta, jota kansalainen maksaa, tulee saada oikea vastine, paras mahdollinen palvelu hyvin perusteltuna. Uudistukset ovat alussa kipeitä, mutta pitämällä tavoitteet kirkkaana ja toimimalla johdonmukaisesti parempi huominen on kiitoksena edessä.

Olen etuoikeutettu saadessani tarttua elämäni varrella olleisiin luottamustehtäviin. Jokainen niistä on muokannut osaamistani ja syventänyt arvojani. Jokainen niistä on syventänyt vastuunkantoani.

Yksikään tehtävä ei ole ollut helppo. Vaikeita päätöksiä on aina ollut edessä. En ole niitä väistänyt, vaan toteuttanut oikeaksi ja tärkeäksi näkemäni ratkaisut. Olen aina tuntenut kussakin tehtävässä vastuuta ja omistajuutta.

Alkion tapaan uskon edistykseen ja yhteisöllisyyteen. Uskon voiman syntyvän yhteisestä tahdosta. Johtajana tiedän myös sen, että jokaisella johtajalla on tehtävänsä – yhden tehtävä on uudistaa, seuraavan tehtävä on rakentaa. Suomi ansaitsee erilaisia ihmisiä, erilaisilla vahvuuksilla tekemään työtä puolestaan.

Toivotan jokaiselle lukijalle hyvää loppiaista.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Anne Berner: Vuosi 2016 on mahdollisuus kääntää ruoria

Anne BernerKulunut vuosi on ollut intensiivinen, opettavainen – kasvattava. Kuva Suomesta, historiasta ja tulevaisuudennäkymistä on täsmentynyt. Laivamme matkaa juuri nyt varsin myrskyisellä merellä.

Historiastamme löytyy muitakin synkkiä hetkiä: sisällissodan synnyttämät pitkäkestoiset ristiriidat jättivät syvät jäljet kansakuntaamme. Jakauduimme kahtia.

Eheytymisen mahdollisti maailmansodan tulos. Sen myötä ahkeruus sekä maltillinen, laaja-alainen, viisas ja visionäärinen ajattelu mahdollistivat teollisen, sivistykseen uskovan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Yhteiskunnan, jossa heikommista pidettiin huolta, uskottiin jatkuvaan uudistamiseen, hyväksyttiin rohkeus tehdä vaikeitakin päätöksiä. Niillä päätöksillä Suomi kallistui länteen henkisesti ja pohjoismaisen yhteistyön myötä liittyi osaksi Eurooppaa.

Olen saanut tämän syksyn olla etuoikeutetussa asemassa. Ensikertalaisena kansanedustajana olen saanut ministerinaitiosta seurata salin keskustelua. Olen kokenut eduskunnan Suomen arvokkaimmaksi instituutioksi, jossa saamme edustaa kansaa ja toimia päättäjinä kansakunnan yhteisen tulevaisuuden hyväksi.

Hetkittäin olen kokenut suurta surua seuratessani keskustelua. Siitä on puuttunut ratkaisuja luova yhteistyö, joka olisi yhteisen vision johdattama, keskinäisen luottamuksen mahdollistama ja aidon debatin synnyttämä.

Debatin ja keskustelun tulisi tuottaa aina vain parempaa ja parempaa tulosta. Kaikki viisaus ei ole yhdessä ministerissä, yhdessä edustajassa tai yhdessä puolueessa – mutta jokaisessa meissä on jokin osaaminen, jokin näkemys, jokin kokemus joka tekee meistä jokaisesta välttämättömän palan ratkaisua. Suomi tarvitsee ja ansaitsee jokaisen panostuksen ja Suomi ansaitsee meidän tekevän parhaan mahdollisen päätöksen, kuultuamme kaikkia osapuolia.

Maallamme ja sen lapsilla ei ole aikaa jakautumiseen.

Olen ihmettyneenä huomannut, että kansaamme on tullut vääränlainen valmius. Olemme valmiita vetämään nopeita johtopäätöksiä toisesta ihmisistä, vaikka pohjalla olisi pelkkä vihje tai oletus, väittämä tai kuiskattu tarina.

Meidän ei pitäisi tuomita ihmistä, jota emme ole henkilökohtaisesti kuulleet tai jolle emme ole antaneet aikaa oman versionsa kertomiseen. Sivistynyt ja oppinut yhteiskunta kasvaa kunnioittamalla toista.

Laivamme kannelta kuitenkin näkee, että myrskystä on mahdollista selvitä.

Katsoessani kohti vuotta 2016 en voi olla kuin innoissani. Internet kaksinkertaistuu parin vuoden välein. Älyliikennemarkkinat kasvavat 20 prosenttia vuodessa. EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toteutuessa voimme saavuttaa 415 miljardin euron kasvun bruttokansantuotteeseen.

Hallituksen kärkihankkeessa digitalisaatiolla luodaan elinkeinoelämälle kasvuympäristö. Hanke etenee hyvin, ja se tulee luomaan nopeasti aitoja mahdollisuuksia kasvulle. Suomessa on erinomaista mobiiliosaamista, markkinoita avataan, kokeiluja ja pilottihankkeita käynnistetään. Kehitämme Suomeen maailman parasta tietoturvaa sekä kapasiteettia siirtää isoja tietomääriä luotettavasti.

Maailmalla liikkuvat suuret trendit jakamistaloudesta, ympäristöarvojen vahvistumisesta, liikkumisen muotojen monipuolistumisesta ja globaalista taloudesta. Samalla Pariisin ilmastosopimus rajoittaa päästöjä myös liikenteen osalta. Tästä kaikesta syntyy suuri säädöshankekokonaisuus, liikennekaari.

Liikennekaari luo Suomesta edelläkävijän liikennesektorilla, joka on nyt noin reilun 30 miljardin euron kokonaisuus. Kasvupotentiaali on tällä vahvasti säännellylle sektorilla huikea.

Joskus tarvitaan sääntelyä, jotta markkina toimii ja kehittyy. Tavoitteemme on joukkoliikenteen ja kaikkien liikennemuotojen merkittävä kehittäminen ja matkustajamäärien kasvattaminen – myös junaliikenteen.

Työmme on herättänyt laajasti kiinnostusta. Helmikuun alussa Suomeen saapuvat EU:n liikennepolitiikasta vastaava komissaari, Alankomaiden, Ruotsin, Viron liikenneministerit sekä Norjan hallituksen edustaja. Yhteistyöllä luomme uudet palvelumallit kuluttajille ja kehitämme rahoitusmalleja, joilla saamme yhteisiä, merkittäviä liikenneinfrahankkeita liikkeelle.

Ruori on nyt otteessamme. Kuinka paljon onkaan meille itsellemme mahdollista tehdä kasvun, työn ja hyvinvoinnin eteen. Kuinka paljon onkaan rohkeudestamme kiinni tehdä päätöksiä. Kuinka paljon onkaan kysymys kyvystämme nähdä arvovaltakynnysten ohi ja ojentaa käsi.

Olen vahvasti sitoutunut hallitusohjelman visioon. Sen mukaan Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.

Lupaukseni vuodelle 2016 on tehdä päätöksiä, jotka tukevat yhteistä tavoitetta työllisyydestä ja kasvusta. Lupaukseni on perehtyä, syventyä ja tehdä päätökset arvojeni, osaamiseni ja kokemukseeni nojaten ja muita kuunnellen. Lupaukseni on kantaa vastuu päätöksistäni eduskunnalle, Suomen kansalle ja jokaiselle lautakunnalle ja viranomaiselle.

Lupaukseni vuodelle 2016 on olla suoraselkäinen, rehellinen sekä ministerinvalani mukaisesti oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Suomi tarvitsee jokaisen laittamaan itsensä peliin – aina ja vuoden jokaisena päivänä. Vain yhteistyöllä ja yhteisessä tahdolla rakennamme maastamme ehyen kodin tuleville sukupolville.

Tähän tekemiseen tarvitsen apua. Olemme yhteisessä laivassa – jokainen meistä on ansainnut matkalippunsa ja jokaista meitä tarvitaan.

Hyvää Uutta Vuotta 2016!

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Anne Berner: Taustoitus Finaviasta ja valtionohjauksesta

Anne Berner Viime päivien uutisointi on ollut vilkas ja monivivahteinen. Harmillisesti huomasin, että uutisoinnissa on ollut joitain asiavirheitä, joita olen eilen oikonut. Näin aamun myötä päätin koota kaikki huomioni yhteen blogipostaukseen.

Ensinnäkin liikenne- ja viestintäministeriö on Finavian omistajaohjauksesta vastaava taho, joten olemme pitäneet valtiontalouden tarkastusvirastoa VTV:tä ajan tasalla koko syksyn ajan. Jatkossakin tulemme tekemään samoin.

Olemme pitäneet yhteisen palaverin, jossa olivat läsnä VTV, Finavian hallituksen puheenjohtaja sekä LVM omistajaohjauksesta. Siellä sovimme, että päätökset tekee yhtiön hallitus.

Toisekseen Finavian hallitus oli erimielinen päätöksestä nostaa kanteita vuoden 2010 hallitusta ja toimitusjohtajaa vastaan. Osa hallituksen jäsenistä jätti eriävän kannan. Näiden mielipide-erojen vuoksi omistajaohjaus edellytti yhtiön hallitukselta huolellista toimintaa, ja edellytimme myös puuttuvien selvitysten hankkimista. Päätöksenteon jätimme yhtiön hallitukselle, kuten oli sovittu.

Tilatuissa selvityksissä on tutkittu muun muassa huolellisuuden ja toteutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä. Tämän selvityksen tulosten myötä Finavian hallitus totesi, että vuoden 2010 osalta ei voida todeta merkittäviä tappioita syntyneen, vaan isoimmat tappiot ovat syntyneet vuoden 2011 jälkeisenä aikana. Viimeiset päätökset johdannaiskauppoihin liittyen on tehnyt vuoden 2015 hallitus.

Kolmannekseen Finavian hallitus on käynnistänyt poliisitutkinnan, joka kohdistuu johdannaispäätöksistä vastanneihin henkilöihin. Lisäksi hallitus on esittänyt selvityspyynnön Finanssivalvonnalle pankkien toiminnan osalta.

Nyt tehdyillä päätöksillä yhtiö on säilyttänyt itsellään tappioiden osalta kanneoikeuksiaan.

Neljännekseen väite, että Finavia luopui korvausvaatimuksistaan koska minä puutuin asiaan, ei pidä paikkaansa. Yhtiö on sopinut asian Deloitten kanssa. Tilintarkastuslautakunnan antama lausunto Deloitten toiminnasta tukee yhtiön tekemää päätöstä.

Finavia ei luopunut mistään taloudellisesti merkittävästä kanneoikeudesta. Yhtiö selvittää asiaa poliisin, Finanssivalvonnan, tilintarkastuslautakunnan ja VTV:n kanssa. Me omistajana olemme tätä nimenomaan edellyttäneet.

Minulla on liikenne- ja viestintäministerinä huolellisuusvelvoite. Se on edellyttänyt kiinnittämään vastaavasti huomiota hallituksen päätöksentekoon, koska eriävän kannan esittäneet hallituksen jäsenet kyseenalaistivat, onko huolellisuus toteutunut. Tämä asia käy ilmi useista asiasta annetuista tiedotteista, joissa korostetaan huolellisen tutkimisen tärkeyttä.

Viidennekseen väite, että olisin rikkonut hyvää hallintotapaa, ei pidä paikkaansa. Omistajaohjaus perustuu LVM:n hallinnointiohjeeseen ja osakeyhtiölakiin. Omistajan kuulukin olla aktiivinen ja edellyttää hallitukselta huolellisuutta. En ole puuttunut yhtiön tai sen hallituksen päätöksentekoon. Hallitus on tehnyt kaikki päätökset, eikä hallitus ole pyytänyt yhtiökokoukselta linjausta. Yhtiökokouksen päätöksille ei myöskään ole vielä tullut tarvetta.

Kaikessa päätöksenteossa on tärkeää, että vastuu ja valta ovat samassa paikassa. Hallitus vastaa yhtiön kokonaisvaltaisesta tuloksesta, ja omistaja kantaa vastuuta antamalla yhtiön hallitukselle vastuuvapauden.

Kuudennekseen väite, että olisin estänyt veronmaksajien edun toteutumisen, ei pidä paikkaansa. Finavia toimii markkinaehtoisesti, eikä se ei saa valtiolta tukea toimintaansa. Tapahtumien selvitys on vielä kesken, ja VTV ottanee lopulta kantaa siihen, onko veronmaksajien kokonaisedusta riittävällä tavalla huolehdittu.

Seitsemänneksi väite, etteivät yhtiö ja ministeriö olisi ryhtyneet toimiin VTV:n aikaisempien vaatimusten ja vuoden 2013 raportin perusteella, ei pidä paikkaansa. Yhtiö on tarkistanut hallinnointiohjeitaan ja prosessejaan, ja lisäksi on tehty useita selvityksiä. Johdannaisten positiot on suljettu ja on tehty kanteluita ja jopa rikosilmoitus.

Lisäksi yhtiö ja ministeriö ovat tehneet jatkuvaa yhteistyötä VTV:n kanssa. Finavian hallitus sai johdannaisiin liittyvistä ongelmista ensimmäisen viittauksen keväällä 2012.

Tässä vaiheessa haluan myös antaa yhtiön hallitukselle työrauhan. Asiat etenevät, kun VTV saa selvityksensä valmiiksi. Kaiken kaikkiaan uskon, että nämäkin asiat selviävät.

Toivotan kaikille lukijoilleni iloista joulua ja erityisesti turvallisuutta joululiikenteeseen.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Jarno Limnéll: Digitalisaation mahdollistaja

Professori Jarno LimnéllTänä vuonna tuli täyteen 30 vuotta ensimmäisestä Paluu Tulevaisuuteen -elokuvasta, yhdestä lapsuuteni suosikkielokuvista. Elokuvatrilogiassa esitetyt tulevaisuuden visiot kiinnostivat minua, ja osa niistä onkin osoittautunut myöhemmin todeksi – ja osa ei. Tämän päivän elokuvista parhaimman pilkahduksen tulevaisuudesta ja sen teknologiasta saanee uusimmasta James Bondista, joka jo vuonna 1981 ilmestyneessä ”Erittäin salainen” -elokuvassa käytti kelloa, joka otti vastaan kirjoitettuja viestejä ja jonka avulla pystyi käymään keskusteluja.

Tulevaisuus on aina haastava aihe pohdittavaksi. Mietimme tulevaa aikaa, jota meidän pitäisi nykyhetkessä osata rakentaa oikealla ja kestävällä tavalla. Pohdintaa on kuitenkin tarpeellista tehdä luodessamme kilpailukykyistä ja menestyvää Suomea.

Aikamme ehkä merkittävin muutosvoima on digitalisaatio, mikä pakottaa meitä katsomaan niin nykyhetkeen kuin ennen kaikkea tulevaisuuteen. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman visiossa vuonna 2025 Suomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin. Kyse on isosta asiasta: miten voimme muuttaa toimintaamme jopa radikaalisti toisenlaiseksi teknologian avulla. Teknologia toimii jo nyt yhteiskunnan keskeisenä moottorina ja mahdollistajana, ja tulevaisuudessa yhä merkittävämmin. Teknologian kehitys muokkaa yhteiskuntaamme ja elämäämme yhä nopeammin ja laajemmin, kun muun muassa laajennettu todellisuus ja robotiikka mahdollistavat uudenlaisen ihmisten ja koneiden välisen yhteistyön.

Yhteiskuntamme, liiketoimintamme ja arkipäivämme digitalisoituessa on välttämätöntä kiinnittää huomio sen yhteen keskeiseen digitalisaation mahdollistajaan – turvallisuuteen. Digitaalinen turvallisuus, useimmin kyberturvallisuudeksi kutsuttu asia, voi olla joko merkittävä digitalisaation hidastaja ja epävarmuutta synnyttävä tekijä tai vaihtoehtoisesti vahva etu Suomelle. Digitaalisen toimintaympäristön toimivuuden ja luotettavuuden merkitys tulee entisestään kasvamaan, ja tällöin on huomioitava seuraavat kolme asiaa.

Ensinnäkin turvallisuuden tulee olla digitaalisaation kaikissa vaiheissa ja kehityksessä mukana. Turvallisuus ei voi olla (kuten ei digitalisaatiokaan) pelkkä ”päälle liimattu” asia vaan sen on oltava sisäänrakennettuna kaikkiin rakenteisiin, laitteisiin, palveluihin ja järjestelmiin. On hyvä, että Liikenne- ja viestintäministeriö laatii parhaillaan tietoturvastrategiaa, jolla pyritään turvallisuuden näkökulmasta lisäämään luottamusta digitaaliseen kehitykseen. Yhtenä haasteena jo nyt on niin sanottu esineiden internet, kun esimerkiksi useissa erilaisissa päivittäin käyttämissämme internet-yhteydessä olevissa laitteissa (joita yhä enemmän huomaamattamme hankimme) turvallisuusominaisuudet ovat heikkoja. Turvallisuuden näkökulmasta ne ovat siis haavoittuvia ja hyväksikäytettäviä.

Toiseksi, kun digitaalinen maailma ulottuu jo nyt lähes kaikkialle, on digitaalinen turvallisuus oltava meille suomalaisille kansalaistaito. Digitaalinen turvallisuus on vahvasti myös arkipäivän turvallisuutta ja koskettaa meitä jokaista. Pidän erinomaisena, että ensi vuonna koodaus tulee koulujen opetusohjelmiin, puolustusvoimat kouluttaa kyberperustaidot jokaiselle varusmiehelle ja yrityksissä on alettu lisääntyvissä määrin kiinnittämään huomiota henkilöstönsä digiturvallisuuden perusasioiden kouluttamiseen. Toivoisin myös, että kuluttajina alkaisimme vaatia enemmän turvallisuus-näkökohtien huomioonottamista, kun esimerkiksi hankimme älytelevisioita, älylamppuja tai älyitkuhälyttimiä. Tällöin valmistajien on pakko kiinnittää enemmän huomiota älytuotteidensa turvallisuuteen, jossa turvallisuuden ei tarvitse olla käyttäjäystävällisyyttä poissulkeva este.

Kolmanneksi, Suomessa ei voi olla uskottavaa digitaalista turvallisuutta ja siihen yhdistyviä ratkaisuja, jollei meillä ole uskottavaa tämän alan kotimaista liiketoimintaa ja kotimaisia osaajia. Digiturvallisuuden nopea muutosvauhti pakottaa meitä pohtimaan joustavia tapoja kouluttaa osaavia ihmisiä turvallisuusratkaisuiden tuottamiseen. Kun digitaalinen turvallisuusympäristön kehittyy nopeasti, on osaamisenkin kehityttävä jatkuvasti. On myös huolehdittava, että kotimainen omavaraisuusaste säilyy esimerkiksi yhteiskuntamme kriittisimpiin kohteisiin turvallisuusratkaisuja hankittaessa. Tämä edellyttää jatkuvaa ja entistäkin syvällisempää yhteistoimintaa valtionhallinnon, oppilaitosten ja suomalaisten yritysten välillä. Uskon itse, että suomalaisille yrityksille ja osaajille digitaalinen turvallisuus on merkittävä mahdollisuus kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla. Turvallisuus-liiketoiminnassa on aina pohjimmiltaan kyse luottamuksesta, ja parhaillaan maailmalla kysytään yhä enemmän, että kehen ja mihin voi digitaalisissa turvallisuusratkaisuissa luottaa. Tällöin on mukava sanoa tulevansa Suomesta.

Turvallisuus on digitalisaatiossa sekä välttämättömyys että mahdollistaja. Turhaan ei kyberuhkia tule lähteä liioittelemaan ja luomaan pelon ilmapiiriä, mutta samanaikaisesti on tiedostettava lisääntyvä riippuvuutemme ja haavoittuvuutemme digitaalisen maailman toimivuudesta. Turvallisuus on positiivinen asia – se mahdollistaa teknologian ja digitalisaation hyötyjen täysimääräisen hyödyntämisen – nyt ja tulevaisuudessa.

Jarno Limnéll
Kirjoittaja on kyberturvallisuus-alan professori Aalto-ylipistossa ja johtaja Insta DefSec Oy:ssä.