Blogi

Vauhtia kuljetussektorin digitalisaatioon

Anne Berner - Norden.orgLogistiikkasektorin merkitys EU:n taloudelle on valtava. Logistiikan tehokkuus vaikuttaa suoraan esimerkiksi yritysten kilpailukykyyn ja liikenteen päästöihin, ja onkin arvioitu, että lopputuotteiden hinnasta kuljetuksen osuus on EU:ssa 10–15 %. EU-alue on nykyään maailman merkittävin toimija kuljetussektorilla, mutta jatkossa kansainvälinen kilpailu kovenee.

Samalla toimintaympäristö kuljetussektorilla muuttuu: tavoitellaan ympäristöystävällisyyttä, halutaan edistää jakamis- ja kiertotaloutta ja verkkokauppa kasvaa. Myös teknologia ja toimintatavat kehittyvät erityisesti suurten tietomassojen käsittelyn (big data) ja robotiikan sekä liikenteen automaation myötä.

Logistiikkasektorin volyymeistä ja toimintaympäristön muutoksista huolimatta digitalisaatio hiipii logistiikkaan turhan hitaasti. Esimerkiksi sähköiset rahtikirjat on otettu hitaasti käyttöön ja digitaalisten työkalujen kehittäminen ja käyttö ovat jääneet puolitiehen. Seurauksena on tehottomuutta, johon jatkossa ei ole varaa. Eurostatin arvioiden mukaan EU:n tasolla 24 % tavarankuljetukseen käytettävistä ajoneuvoista kulkee tyhjänä ja muissa täyttöaste on 57 %. On ilmeistä, että myös kuljetusala itse hyötyisi suuresti nykyistä paremmasta täyttöasteesta.

Lähtökohdaksi sähköiset rahtikirjat

Tavaraliikenteen ja logistiikan digitalisaatio edellyttää, että rahtitiedot saadaan sähköisiksi ja tieto kattavasti kaikkien saataville. Tässä riittää yhä työsarkaa, niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin kuljetuksissa.

Kuitenkaan pelkkä tietomassan digitalisoiminen ei riitä, vaan tietojärjestelmien on myös keskusteltava keskenään, eli niiden on oltava yhteen toimivia. Vasta näiden edellytysten täytyttyä voidaan tieto saada liikkumaan tehokkaasti kuljetusketjussa.

Logistiikkaketjun digitalisaatiolla turvallisuutta, sujuvuutta ja kustannussäästöjä

Taloudelliset hyödyt logistiikan digitalisaatiokehityksessä voivat olla varsin huomattavia. Esimerkiksi maailman talousfoorumi on arvioinut, että digitalisaation hyödyt logistiikka-alalle ovat 1 500 miljardia dollaria ja yhteiskunnalliset hyödyt 2 400 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. EU:n logistiikkatutkimushankkeen mukaan Kuljetusten tehostuminen voi säästää EU:ssa toimivilta eri alojen teollisuusyrityksiltä 100–300 miljardia euroa vuosittain ja saada aikaan 15–30 %:n hiilidioksidipäästöjen vähennyksen.

Taloudellisten ja ympäristön suojeluun liittyvien hyötyjen lisäksi logistiikan digitalisaation odotetaan helpottavan kuljetuspalveluiden valintaa ja vertailua sekä kuljetusten hallinnointia. Kun tieto liikkuu paremmin, on kuljetusketjuja myös helpompi suunnitella ja tehostaa. Kaikki tämä hyödyttää myös kuluttaja-asiakkaita paitsi hintojen suhteen, myös kuljetusten nopeuden, helppouden ja virheettömyyden lisääntyessä.

Ilman yhteistyötä digitalisaation hyötyjä ei voida saavuttaa

Hyödyt ovat mittavia, mutta niiden saavuttaminen edellyttää toimintaa. Tarvitaan saumattomia ja tehokkaita kuljetusketjuja niin pitkän matkan kuljetuksiin kuin niin sanotun ”viimeisen mailinkin” kuljetuksiin loppuasiakkaalle.

Samalla tarvitaan myös keskinäistä luottamusta eri toimijoiden välille. Ilman yhteistyötä logistiikkasektorin digitalisaatiossa on lähes mahdotonta saavuttaa tarjolla olevia etuja.

Hallituksen puolivälitarkastelussa asetettiin tavoite vauhdittaa logistiikan digitalisaatiota sekä edistää logistiikkaketjun tietovarantojen hyödyntämistä. Tavoite on osa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön kärkihanketta.

Vuoden 2017 aikana liikenne- ja viestintäministeriössä tullaan laatimaan kehittämissuunnitelma logistiikan ja kuljetussektorin sekä satamien digitalisaation vahvistamiseksi. Kokoamme liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavaraliikennettä ja logistiikkaa koskevan tiedon tietokarttaa.

Kaikki toimenpiteet tullaan valmistelemaan ja viemään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, sillä heidän kokemuksensa ja näkemyksensä logistiikkaketjujen tietovirroista ja niiden ongelmakohdista ovat työssä korvaamattomia. Ensimmäinen alan toimijoille tarkoitettu yhteinen työpaja pidetäänkin jo elokuun lopulla.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Tieliikennelain kokonaisuudistus: sujuvuutta ja selkeyttä teille

Anne BernerLehdissä on viime päivinä kirjoiteltu tieliikennelaista ja erityisesti jälleen sanktiojärjestelmän uudistuksesta. On varoiteltu, että uudistus johtaisi liikennerikkeiden nollatoleranssiin ja tältä osin edelleen oikeusturvan romuttumiseen käännetyllä todistustaakalla. Asiaa on syytä selventää.

Tieliikennelakiin tehtävät muutokset eivät sellaisenaan vaikuta siihen, miten valvova viranomainen lakia soveltaa esimerkiksi ylinopeustapauksissa. Niin poliisihenkilöstön suorittaman valvonnan kuin automaattivalvonnan puuttumiskynnyksen määrittää nyt ja vastaisuudessa toimivaltainen viranomainen itse. Olen kirjoittanut tästä jo aiemmin.

Keskusteluissa on myös pelätty nk. hallinnollista sanktiota, vaikka tällainen on jo Suomessa käytössä. Liikenteen osalta sitä käytetään muun muassa kaikille tutussa kunnallisessa pysäköinninvalvonnassa.

Tieliikennelain kokonaisuudistus, tausta ja käsittely

Tieliikennelaki on laki, joka näkyy melkein jokaisen suomalaisen arjessa. Laki koskettaa käytännössä jokaista, niin jalankulkijaa, pyöräilijää kuin tieliikenteen ajoneuvon kuljettajaa. Siksi lakia on valmisteltu erityisen perusteellisesti jo useamman vuoden ajan.

Tieliikenteen sanktioiden tarkoituksena on parantaa lain noudattamista ja siten liikenteen turvallisuutta.  Tämän osana on tärkeää, että kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja jokaisen oikeusturva toteutuu myös käytännössä. Siksi uudistamme samalla liikennerikkomuksia ja -rikoksia koskevaa rangaistusjärjestelmää.

Ehdotetun sanktiojärjestelmän uudistamisen tavoitteena on, että liikennesääntöjen noudattamista voitaisiin valvoa mahdollisimman tehokkaasti. Kun menettelyt kevenisivät, valvontaa voitaisiin kohdistaa sinnekin, minne nykyisen sääntelyn puitteissa poliisin resurssit eivät aina riitä.

Nyt käsiteltävä lakiluonnos on laaja, yli 500 siivua, josta sanktiojärjestelmä on vain pieni osa.

Lakiluonnoksen laaja lausuntokierros päättyi alkukesästä, ja lausuntoja saatiin yli sataviisikymmentä. Lausuntoja lähettivät niin julkishallinto kuin yksityinen sektori sekä yksityishenkilöt. Lausuntoaineistoa käydään nyt ministeriössä huolella läpi. Seuraavassa vaiheessa tarkennettu lakiluonnos tulee eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksenä. Tästäkin on vielä pitkä matka laiksi, sillä vasta tällöin alkaa asian käsittely eduskunnassa ja sen valiokunnissa.

Tieliikenteen sanktiot jatkossa, mikä muuttuisi?

Rikesakkoihin ja sakkomenettelyyn liittyvästä järjestelmästä luovuttaisiin ja säädettäisiin uusi, laaja-alainen tieliikenteen sanktiomaksu, liikennevirhemaksu. Liikenteen rikoksista säädettäisiin edelleen rikoslaissa.

Ajo-oikeuden haltijaa ei jatkossa voisi lähtökohtaisesti määrätä liikennevirhemaksulla rangaistavista teoista ajokieltoon. Näin kohtuutonta sanktiokumulaatiota pyritään välttämään. Ajokielto voitaisiin kuitenkin määrätä eräistä erityisen moitittavista liikennevirhemaksulla rangaistavista teoista, kuten punaisia päin ajamisesta ja reilusta ylinopeudesta.

Uusi virhemaksu olisi rikesakon kaltainen kiinteä maksu ja se määrättäisiin tienkäyttäjälle. Maksun määrä vaihtelisi teon moitittavuuden mukaan 20–400 euron välillä. Virhemaksun määräisi liikenteenvalvoja, yleensä poliisi.

Liikennevirhemaksu olisi mahdollista määrätä myös kuljettajaa selvittämättä tai muuten ajoneuvoa pysäyttämättä automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä havaitusta rikkomuksesta. Tällainen ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu lähetettäisiin postitse tai annettaisiin sähköisenä tiedoksiantona.

Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaisi ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Todistustaakka siitä, kuka rikkomuksen tekohetkellä oli ajoneuvoa kuljettanut, olisi omistajalla, haltijalla tai tilapäisellä käyttäjällä. Omistaja haltija tai tilapäinen käyttäjä olisivat vastuusta vapaita, jos he saattaisivat todennäköiseksi, etteivät olleet kuljettaneet ajoneuvon rikkomuksen tekohetkellä.

Tieliikennelain kokonaisuudistuksen tavoitteena on siis luoda tulevaa aikaa kestävä lainsäädäntökehys tieliikenteelle, jossa liikennesääntöjen noudattamisen lisääntyminen tekee liikkumisesta kaikille – niin autoilijoille, pyöräilijöille kuin jalankulkijoille – turvallisempaa. Pian tähän joukkoomme liittyvät myös robottiajoneuvot.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Transport in Transition

Anne Berner - Norden.orgOur Government’s Programme strongly recognizes that we are in the middle of a disruptive transition. Finland’s competitiveness is built on high expertise and open-minded innovations based on experimentation and digitalisation. We all know the breakthrough of digital technology is taking place at great speed in different areas of society. And, the change is happening right now!

Digital technology, automation and robotics offer us enormous potential to increase productivity and growth. In the future, economic growth and capital will be increasingly closely tied to information, intelligence and services.

In the future, robotics will be integrated in everything surrounding us, as sensors and artificial intelligence technologies develop. Already many applications for robotics can be found in cars, appliances, mobile phones, apartments and so on. Vehicles and passengers increasingly use and produce real-time information, for example about the state of traffic, the location of vehicles or parking spaces and their experiences of services.

The development of personal communications devices, the growing importance of data, new transport services, data-controlled logistics, an interconnected transport system, the Internet of Things, and autonomous vehicles are changing transport as we know it.

The explosive growth of data, the capacity to process and understand it, the openness of information are all enabling the utilisation of increasingly intelligent solutions in transport and logistics. We are enabling the development of totally new kinds of services and business models.

Personal data has an increasingly significant social, economic, and practical value. Organizations around the globe are busy exploring the opportunities of human centric personal data. Whole industries such as energy and transport are already in middle of disruption by this trend.

Finland has created a the MyData-concept, which is a human centred approach in personal data management that combines industry need to data with digital human rights.

It is our objective to create a favourable operating environment for digital services and new business models, as well as meeting global mega trends, such as artificial intelligence, virtual reality and augmented reality – the growing role of services and automation.

Many basic societal services have already been digitalised, and this trend shows no sign of slowing down, quite the opposite.

The Mobility as a Service (MaaS) concept is also becoming more common, and it is strongly supported by the new Transport Code initiative. For the customer, MaaS means a wider selection of readily available services. Mobility services, ranging from public transport to ride-hailing and beyond, are tailored to meet the user needs. They are produced by taking advantage of data and open platforms. Different forms of transport and technology are combined in easy-to-use, customisable service packages. Our legislation should not prevent or limit new ways of doing business or providing services, and this has been the sustaining idea behind the Transport Code.

Even today reliable and fast data connections are essential in business and daily life. As new revolutionary technological breakthroughs are transforming the communications systems globally, the quality, availability and speed requirements will continue to grow.

5G is a communications technology revolution, which will fundamentally change the role of wireless technologies in society. I would like to point out that transport will be one of the most important use cases for 5G, as reliable and instant communications will become a necessity in the transport sector. It is our goal to be among the world’s forerunners in the development of new technology and to keep our communications networks at a world-leading level also in the future. As a result of its reliable and high-capacity communications network, Finland could serve as a pioneer in traffic automation and services.

However, a connected world is creating new kinds of security challenges. The significance of data protection and cyber security is being heightened, as operations and devices transfer to digital networks. When transport merges with communication, data system security will become the core of traffic safety. In a connected world, infrastructure, activity taking place in it and the transfer of data must be protected. Users, both humans and machines, must be able to trust the data and its integrity.

Our greatest challenge for the future will be the climate change and how to find sufficient actions to meet the international agreements. The transport sector will meet the ambitious needs of emissions reduction and we are forced to change established operating practices and to find new solutions in the transport and communications sector. As we know, the transport sector is a significant producer of greenhouse gas emissions.

The national climate and energy strategy outlines concrete measures and targets by which Finland can reach the energy and climate goals agreed in the government programme and the EU by 2030. The energy and climate strategy states that half the emissions from traffic must be cut by 2030 in comparison to the situation in 2005. This is a significant challenge for us.

We need to tackle our climate goals with a wide range of means. These includes, improving the energy efficiency of the transport system, by improving the energy efficiency of vehicles and other means of transport, and by replacing fossil fuels with renewable and low-emission fuels and propulsion systems such as electricity, hydrogen, biofuels, natural gas or biogas. Walking, cycling, public transport, new transport services and utilisations of data are just a few of the areas which the improvement of energy efficiency of the transport system will have a positive effect on.

In conclusion, transport of the future must have the capacity to serve our needs, it must be energy-efficient and supportive of low-emission transport. It must also take into account and utilise the development of automation in transport. This is our future, we can do it.

Anne Berner
Minister of Transport and Communications

Alustatalous liikuttaa myös Suomea

Anne Berner - Norden.orgAlustatalous ja alustat ovat nyt vahvasti esillä trendikäsitteinä. Kyse ei kuitenkaan ole tyhjästä puheesta, vaan merkittävästä suuntauksesta, kuten Googlen kaltaiset esimerkit ovat kouriintuntuvasti näyttäneet. Alustatalous tulee myös muuttamaan tapaamme liikkua.

Mitä sitten digitaalisella alustalla tarkoitetaan? Kaikkien yksinkertaisimmilla termi voidaan käsittää teknologiana, joka sallii muun liiketoiminnan kytkeytyvän ja rakentuvan sen päälle.

Verkkokauppa oli ensimmäisiä alustatalouden aloja, mutta alustatalous digitalisoi yhä useampia palveluita. Uudet toimintamallit lyövät itsensä läpi liikennesektorilla, mutta samat toimintamallit muokkaavat työpaikkoja muillakin aloilla. Esimerkkeinä mainittakoon majoituspalveluja tarjoava Airbnb tai suomalaiset ruoka-alan startup-yritykset Wolt ja ResQ. Airbnb ei omista ensimmäistäkään asuntoa eikä Wolt tai ResQ yhtään ravintolaa. He ovat synnyttäneet alustan, jossa tuottajat ja kuluttajat kohtaavat.

Käytännössä alustatalous tarkoittaa resurssien johtamista monesta suunnasta ja siirtymistä sisäisestä optimoinnista ulkoiseen vuorovaikutukseen. Ekosysteemien rakentuminen ja uusien markkinoiden syntyminen edellyttävät ymmärrystä uudenlaisesta arvonmuodostumisen luonteesta.

Pisimmälle vietynä alustataloudessa koko talous tulee hahmottaa laajana systeeminä, ohjelmistoina, sovelluksina, palveluina ja tuotteina, jossa eri toimijat luovat arvoa yhdistämällä fyysisiä ja palveluresurssejaan alustalta toiselle. Nykyaikaisessa digitaalisten alustojen mahdollistamassa taloudessa palvelut rakentuvat toistensa päälle ja sisään, ja eri toimijat palvelevat toisiaan yhdistämällä eri resursseja toistensa hyväksi.

Alustatalouden suomat uudet mahdollisuudet voivat myös tarkoittaa dramaattista ja nopeaa murrosta aiempiin rakenteisiin. Digitalisaatio ei vaikuta vain työn sisältöön vaan myös tapoihin tehdä töitä. Uudet teknologiat, kuten massadata-analyysi, älykäs robotiikka ja automaatio eivät ole keskeisin muutos vaan isoja vaikutuksia työntekoon tulee prosessien muutoksesta.

Nuoret ovat usein olleet ensimmäisiä, jotka ovat alkaneet käyttää näitä uusia alustatalouden palveluilta ja he uskovat myös niiden myönteisiin vaikutuksiin.

Maailman talousfoorumin kyselyssä nuorista 86 % uskoi teknologian lisäävän työpaikkoja ja 14 % vähentävän niitä. Monet nuoret työllistävätkin itsensä näiden palveluiden kautta. Kun tuemme uusien alustojen ja palvelujen syntymistä Suomeen, varmistamme myös työpaikkojen ja verotulojen jäämiseen Suomeen. Muutoin ulkomaiset toimijat tuovat jakamistalouden tänne ja vievät hyödyt muualle.

Alustatalous voi aiheuttaa tarvetta sääntelyn purkuun, ja osin myös uudenlaisen sääntelyn tarvetta. Lainsäätäjällä onkin keskeinen rooli edistää uusien palvelumuotojen leviämistä ja tukea jakamistalouteen liittyvää yrittäjyyttä.

Viron tapaan yrittäjät ja viranomaiset, verottaja mukaan lukien, voisivat yhdessä kehittää uusia toimintamalleja. Viranomaisille jäisi silti monia keinoja varmistaa, että kuluttajansuoja on kohdallaan samoin kuin työntekijöiden oikeudet sekä se, että markkinoilla jo olevia yrityksiä ei kohdella epäoikeudenmukaisesti.

Selvää on, että alusta- ja jakamistalous tarjoaa huimasti myös uusia mahdollisuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2020 jakamistalouden transaktioiden arvo voi Suomessa olla jo 1,3 miljardia. Kasvu olisi hurjaa verrattuna nykyiseen 100 miljoonan kokonaisarvoon.

Liikenteen osalta resurssien jakamisella on myös olennainen merkitys päästötavoitteiden saavuttamisessa. Jakamistaloudella voidaan parantaa energiatehokkuutta sekä vaikuttaa kulkumuotojakaumiin ja liikennesuoritteisiin.

Ilmastopaneelin mukaan yhteiskäyttöisten liikkumistapojen edistäminen kuuluu kustannustehokkaimpiin tapoihin liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Liikenne on digialustojen kannalta potentiaalinen sovellusalue, jossa Suomella on edellytykset olla edelläkävijä datan hyödyntämisessä. Tätä tukee MaaS-konsepti (Mobility as a Service – liikenne palveluna), jota edistetään muun muassa uudella lailla liikenteen palveluista.

MaaSin osalta kehitystä vie huomattavasti eteenpäin uusi laki liikenteen palveluista. Alustatalous perustuu liikenteessäkin datan jakamiselle ja sen hyödyntämiselle. Uudet liikkumisen palvelut rakentuvat pitkälti alustojen päälle. Toimivia matkaketjuja ei voi muodostaa yksin, vaan tarvitaan laajempaa yhteistyötä.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Matkalla Kiinaan – Suomesta dataliikenteen solmukohta

Anne BernerJos haluamme digitalisaation tuomia palveluja, etuja ja hyötyjä, tarvitsemme myös tietoliikenneinfran, joka tekee digitalisaatiosta mahdollista. Huipputehokkaat, toimintavarmat ja optimoidut tietokaapelireitit mahdollistavat tässä ketjussa meille sekä investointeja merkittäviin datakeskuksiin että niiden tuomaa hyötyä koko Suomelle.

Koillisväylän kautta Aasiasta Eurooppaan vedettävän tietoliikennekaapelin toteutuminen mahdollistaisi Suomen aseman kansainvälisen dataliikenteen solmukohtana. Suomen maantieteellinen sijainti on kaapelin kannalta optimaalinen, sillä sekä Norjan että Venäjän puolelta käyttökelpoisimmat reittivaihtoehdot kulkisivat Suomen kautta. Kaapelihankkeeseen onkin suhtauduttu myönteisesti kaikissa keskeisissä valtioissa.

Koillisväylän kaapelin toteutumista edesauttaisi merkittävästi uusi kaapelireitti Oulusta ja Torniosta Helsinkiin, sopivien haaroittumispisteiden kautta. Reitti parantaisi Suomen kilpailukykyä kansainvälisen dataliikenteen risteyspisteenä sekä vähentäisi suomalaisen tietoyhteiskunnan haavoittuvuutta.

Suomella on erinomainen tilaisuus hyötyä merkittävistä datakeskusten investoinneista. Copenhagen Economicsin selvityksen mukaan Suomen tietotekniikkateollisuus pystyy kasvamaan nykyisestä 11 200 työllistävästä ja 800 miljoonaa euroa BKT:hen tuovasta teollisuudenalasta 33 000 työpaikkaan ja 2,3 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Datakeskusten tarjoamaa teknologiaa tarvitsevat niin suuret kuin pk-yrityksetkin, jo nykyisiin ja ennen kaikkea tuleviin tarpeisiinsa.

Elinvoimaisesta datakeskusteollisuudesta hyötyvät myös muut teollisuudenalat investointien ja yritysten toiminnan kehittymisen kautta. Mahdollisuudet on tunnistettu myös muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Ruotsiin kohdistuu yli kaksinkertainen määrä datakeskusinvestointeja Suomeen verrattuna. Suomen tavoitteena onkin nousta Ruotsin tasolle investointien määrässä.

Suomen verkkoinfrastruktuuri on rakennettu pääosin 1990-luvulla sekä 2000-luvun alussa, eikä nykyinen verkko vastaa enää kasvavan tietoliikenteen tarpeita. Jos haluamme olla datateollisuuden kärkimaa, meidän on panostettava myös tiedon käsittelyn ja liikkumisen edellytyksiin – datakeskusinvestointeihin ja niitä mahdollistavaan verkkoinfrastruktuuriin.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Norminpurku 2.0

Anne BernerTyöllisyyden ja kilpailukyvyn parantaminen kuuluvat hallituksen tärkeimpiin tavoitteisiin. Kuinka säädöksiä keventämällä ja helpottamalla sitten synnytetään uusia työpaikkoja tai piristetään elinkeinoelämän kilpailukykyä? Seuraavassa käsittelen muutamia näkökulmia näihin kysymyksiin.

Hallitus on jo kaksi vuottaa määrätietoisesti keventänyt säädöksiä yhtenä kärkihankkeena. Puolivälintarkistuksessa loimme uuden työohjelman kahdelle seuraavalle vuodelle. Norminpurkua tehdään nyt määrätietoisesti kaikilla hallinnonaloilla, joten on hyvä aika päättää, mihin erityisesti on syytä panostaa.

Työaikalaki on laahannut jäljessä siitä, millaiseksi työelämä on muuttunut. Työtä ei tehdä tiukasti tiettyinä kellonaikoina, tiettyinä viikonpäivinä eikä tietyssä paikassa. Nyt valmisteilla olevalla uudistuksella halutaan muun muassa määritellä tämän päivän olosuhteiden mukaisesti työn ja vapaa-ajan ero, ottaa huomioon etätyön lisääntyminen ja työsuhteiden moninaistuminen. Tämä on vanhojen normien perkaamista.

Liikennepalvelulain ensimmäinen vaihe on vahvistusta vailla. Toinen vaihe on vastikään lähetetty lausuntokierrokselle. Norminpurkuhankkeena kyse on suuresta asiasta, ja liikennealan kannalta vieläkin merkittävämmästä. Oletusarvona on se, että liikenteeseen syntyy uutta tarjontaa ja uutta kysyntää, laatu- ja hintakilpailua ja saadaan uusia asiakkaita.

Sana konkurssi ei ehkä ensimmäisenä tuo mieleen työllistymistä. Yhteys löytyy kuitenkin oikeusministeriön norminpurkuhankkeesta, jolla rajattaisiin yksityishenkilön vastuuta konkurssissa. Tällä halutaan helpottaa yrittäjän mahdollisuutta selvitä konkurssin jälkeen veloistaan ja päästä uuteen alkuun – niin työnantajana että itse työntekijänä. Samalla rajattaisiin epäonnistumisen riskiä, toisin sanoen rohkaistaisiin yrittäjyyteen.

Työllistymisen esteenä ei saisi olla se, ettei kansalaisen kannata tehdä työtä. Tällainen tilanne voi olla henkilöllä, jolta valtaosa palkasta menisi vuosikaupalla vanhojen velkojen maksuun. Asialle on tuttu nimikin: kannustinloukku. Yksi norminpurkuhankkeista on huojentaa ulosottoa ja myöntää työttömyyden jälkeen työllistyneelle lykkäystä ulosmittauksen aloittamiseen, jos velallinen sitä pyytää. Työllistyminen tuleekin aina olla motivoivaa ja kohentaa kunkin taloudellista tilannetta.

Monien norminpurkuhankkeiden suoraa vaikutusta työllisyyteen ja kilpailukykyyn voi olla vaikea arvioida. Meidän tulisi kuitenkin rohkeasti ajatella vipuvaikutuksia – hieman kuten biljardissa pelaaja suunnittelee lyöntinsä vaikutusta seuraaviin palloihin.

Tuoko kaupan aukiolo asiakkaita myös viereiseen ravintolaan? Kuinka paljon enemmän rakennetaan, kun luvat saa helpommin ja nopeammin? Millaisen vaikutuksen maalaiskunnan talouteen tekee se, että kesämökistä voi tehdä helpommin ympärivuotisen vakinaisen asunnon? Montako työpaikkaa syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sen takia, että julkisten hankintojen kilpailutuksen kynnysarvoa korotettiin?

Norminpurku tuskin itsessään herättää suuria otsikoita, mutta sen kerrannaisvaikutuksia kannattaa arvioida rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Ja tehdä tämän rohkaisemana uusia avauksia työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri,
hallituksen norminpurku-kärkihankkeesta vastaava ministeri

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen vauhtia

Anne Berner - Norden.orgKävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on monta painavaa syytä. Kävely ja pyöräily vähentävät liikenteen päästöjä, parantavat ilmanlaatua ja kohentavat kansanterveyttä. Kaupunkiympäristössä kävely ja pyöräily ovat muihin kulkumuotoihin verrattuna edullisia ja nopeita liikkumistapoja. Ne eivät myöskään vaadi edes paljoa kaupunkitilaa.

Yksi keskeisistä syistä lisätä kävelyä ja pyöräilyä ovat liikenteen päästövähennystavoitteet, jossa koko liikennejärjestelmästämme on tehtävä erittäin vähäpäästöinen. Liikenteen päästövähennystavoitteet ovat jopa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

On arvioitu, että yhdessä kaupunkiseutujen joukkoliikenteen edistämistoimien kanssa, kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattamisella, leikkaamme Suomen päästöjä yhtä paljon kuin koko maataloussektori osaltaan.

Tavoittelemme kävellen ja pyörällä tehtyjen matkojen määrän 30 prosentin kasvua vuoteen 2030 mennessä. Kävelyn ja pyöräilyn suosiota kasvattamalla voimme myös torjua autoliikenteen kasvua kaupunkiseuduilla väestönkasvusta huolimatta. Ihmisten liikkumisen vapautta ei kuitenkaan tule rajoittaa, vaan liikenteen kasvu tulisi kaupungeissa ohjautua muihin liikennemuotoihin kuin henkilöautoihin.

Päästövähennysten lisäksi saamme huomattavia lisähyötyjä ilmanlaadun paranemisesta ja kansanterveyden kohenemisesta.  Jo puolen tunnin päivittäisen liikunnan, kuten kävelyn tai pyöräilyn, on todettu riittävän useimmilla ihmisillä painonhallintaan ja terveyden ylläpitämiseen.

Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksilla on Suomessa huomattava kasvupotentiaali. Jo alle kilometrin mittaisista matkoista yli 30 prosenttia tehdään henkilöautoilla, vastaavat luvut alle 3 kilometrin matkoilla on noin 60 prosenttia ja alle 5 kilometrin matkoista lähes 70 prosenttia.

Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt ovat kiistattomat, mutta niiden lisääminen edellyttää liikennejärjestelmämme ja liikkumistottumustemme jopa radikaalia uudistamista. Millä keinoilla kävelyä ja pyöräilyä sitten saadaan lisättyä?

Toimiva ja turvallinen infrastruktuuri on yksi tärkeimmistä keinoista. Infrastruktuuria parannetaan järkevällä yhdyskuntarakenteella, rakentamalla lisää kävely- ja pyöräilyväyliä ja huolehtimalla niiden kunnossapidosta. Mitä paremmat ja mitä enemmän väyliä on, sitä suositumpaa kävely ja pyöräily liikkumistapoina ovat.

Lainsäädännön tulee myös tukea kävelyä ja pyöräilyä. Liikenne- ja viestintäministeriössä tällä hetkellä keskeisin käynnissä oleva hanke on tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus, jossa on huomioitu myös nykylainsäädännön pyöräilyä hankaloittavat ja rajoittavat tekijät. Samalla pyritään ennakoimaan tulevaisuuden automaation ja tiedon hyödyntämisen tarpeet.

Kaupungeilla ja kunnilla on erittäin keskeinen rooli kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä. Kaupunkipyörät ovat hieno esimerkki toimenpiteestä, josta on myös tullut osa toimivaa joukkoliikennettä. Kaupunkipyörien määrä kasvaa ja verkosto kolminkertaistuu tänä vuonna suuren kysynnän vuoksi.

Muita kävelyä ja pyöräilyä edistäviä keinoja on tunnistettu sekä energia- ja ilmastostrategiassa että parhaillaan lausuntokierroksella olevassa Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa eli Kaisussa. Kaisuun voi kuka tahansa antaa omia ideoitaan toukokuun ajan. Lisäksi parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta käsittelevä työryhmä pohtii liikenteen päästövähennyskeinoja ja kävelyn sekä pyöräilyn roolia tässä keinovalikoimassa.

Myös liikenne- ja viestintäministeriö haluaa osaltaan lähteä viemään kävelyn ja pyöräilyn tavoitteita käytäntöön. Ministeriössä käynnistetään toukokuun aikana kävelyn ja pyöräilyn edistämishanke. Kutsumme koolle alan keskeiset toimijat keskustelemaan parhaista keinoista asian eteenpäin viemiseksi. Toivon aktiivista ja idearikasta keskustelua, jotta yhdessä löydämme keinot vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Taksille halutaan lisää asiakkaita osana Suomen liikennepalveluja

Anne Berner - Norden.orgHallituksen tavoitteena on kehittää joukkoliikenteestä yhä useammalle aito vaihtoehto oman auton käytölle. Tähän päästään raivaamalla joukkoliikenteen laajemman tarjonnan esteet ja luomalla edellytyksiä sille, että eri liikennevälineet voivat muodostaa yhtenäisen palvelun.

Liikenteen palveluja on perinteisesti kehitetty liikennemuodoittain. Jotta liikenne olisi aidosti palvelu sen käyttäjille, on eri liikennemuotoja voitava yhdistää. Kaikilla toimijoilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet toimia liikenteen markkinoilla ja päästä alalle.

Laki liikenteen palveluista on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Sen perusajatuksena on tarjota asiakkaille mahdollisimman hyviä ja joustavia liikenteen palveluja. Jatkossa liikenteen palvelut tullaan hankkimaan entistä useammin paketteina ja matkaketjuina.

Jotta tähän päästään on meidän myös pidettävä huoli, että liikennemarkkinoille syntyy liiketaloudelliset toimintaedellytykset uudelle palvelutarjonnalle. On siis tärkeää, että kaikki liikennemuodot ovat tasavertaisesti mukana osana liikennemarkkinaa.

Taksisääntelyn kehittäminen on saanut uuden laajan lakikokonaisuuden valmistelussa suuren julkisen huomion. Se on monessa mielessä ymmärrettävää, sillä suomalaista taksia pidetään nykyään laadukkaana ja luotettavana. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että taksin käyttöaste ja provisiopalkattujen kuljettajien palkkataso on varsin matala.

Suomalainen taksi seisoo aivan liian usein tolpalla odottamassa seuraavaa asiakasta ja kuljettaja kotona odottamassa seuraavaa ajovuoroa. Samaan aikaan on olemassa suuri asiakaspotentiaali, joka ei kohtaa nykymuotoisen taksipalvelun kanssa. Taksi on turhan harvoin luonteva ja rationaalinen osa ihmisten arkisia matkaketjuja.

Taksielinkeinon kulurakenteessa on sekä kiinteitä että muuttuvia osia. Selkeästi suurin yksittäinen menoerä on kuljettajan provisiopohjainen palkkakulu, jossa kuljettajalle maksetaan yleensä kiinteä osa taksin ajovuoron myynnistä. Kulurakenteen huomattavasti pienempiä osuuksia edustavat ajosuoritteeseen sidotut menot, kuten mm. polttoaine, renkaat tai määräkilometreittäin syntyvä huoltotarve. On siis helppo nähdä, että taksikaluston käyttöasteen nosto näkyisi nopeasti asiakkaalle halvempana hintana ja kuljettajalle suurempana palkkana.

Miten uusi lainsäädäntö sitten auttaa taksialan parempaan käyttöasteeseen? Aiemmin jo mainittu matkapalvelujen paketoiminen ja ketjuttaminen tulee luomaan lisää kysyntää. Lisäksi lähes kaikissa muissa liikennemuodoista tuttu hintajousto tulee tekemään taksin aiempaa houkuttelevammaksi osaksi matkaketjua. Taksi saattaa maksaa enemmän pikkujouluna, mutta vastaavasti monena aikana viikosta nykyistä vähemmän. Syntyy paljon tarjontaa, jossa kysynnän salliessa alempi hinta kohtaa uusi asiakkaita – ja jossa aiemmin tolpalla seisovan taksin kannattaa kyyti ajaa.

Mikä sitten lainsäädännössä muuttuu? Taksialalle pääsy helpottuu, kun taksilupien määrällinen harkinta poistuisi. Taksiluvasta tulisi valtakunnallinen eikä sitä enää sidottaisi asemapaikkaan. Taksipalveluita voisi jatkossa tarjota nykyistä joustavammin. Samalla vastaavat muutokset esim. tavaraliikenteen osalta helpottaisivat taksien mahdollisuutta yhdistää toimintaansa muuta kuin henkilökuljetusta.

Taksin kuljettaminen vaatisi jatkossakin ajolupaa, jonka edellytyksenä on mm. taksinkuljettajan nuhteeton tausta.  Kuljettajan lisäksi myös taksiyrityksellä on oltava oma lupansa. Välityskeskusten on tarkistettava luvan olemassaolo. Liikenne- ja viestintävaliokunta antoi laista viime viikolla mietinnön, jonka mukaan tulevaisuudessakin taksinkuljettajalta edellytetään ajoluvan saamiseksi hyväksytysti suoritettua koetta.

Taksiin syntyisi jatkossa samankaltainen hintajousto kuin useimmissa muissa liikennepalveluissa. Laissa liikenteen palveluista tullaan määrittelemään, miten hinnasta pitää ilmoittaa ja sopia, mutta asiakkaalla on jatkossa paremmat edellytykset päättää minkä hinnan palvelusta maksaa. Erilaiset digitaaliset palvelut helpottavat hintojen vertailua, ja toimivat myös erinomaisina laadunvalvojina. Viiden tähden yrityksen ja kuljettajan kyytiin on helppo nousta. Kilpailu lisää palvelun laatua alalla ja luotettaviksi havaitut yritykset pärjäävät kilpailussa. Suomessa otetaan kuitenkin käyttöön mahdollisuus tarvittaessa määritellä palvelujen enimmäishinta.

Lisäksi uusi laki tuo avoimuutta ja yhteensopivuutta tietojärjestelmiin. Liikenteen toimijoille tulee velvollisuus avata yhteisten rajapintojen kautta olennaiset liikennetiedot, jolla varmistetaan sujuvien ja saumattomien matkaketjujen luominen.

Taksitoiminta olisi siis jatkossakin luvanvaraista ja kuluttajansuojasta huolehditaan. Ja mitä alan tulevaisuuteen tulee, niin olen vakuuttunut, että luomme nyt taksille huomattavasti paremmat jatkoedellytykset kannattavalle elinkeinolle. Taksi ansaitsee lisää asiakkaita.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Ilmastohaasteeseen on vastattava nyt

Anne Berner - Norden.orgLiikenteen murros ei ole seurausta vain toiveiden tynnyristä nousevista erilaisista tulevaisuuden palveluista, vaan se on suurelta osin myös pakko. Ilmastonmuutoksen hillintä on koko maailman yhteinen haaste, eikä Suomi olisi suojassa käsistä riistäytyneen ilmastonmuutoksen seurauksista.

Meillä on päästöjen vähentämiselle kunnianhimoiset tavoitteet. EU:n komissio on esittänyt Suomen päästövähennystavoitteeksi 39 %, joka on yksi EU:n tiukimmista. Tämä tavoite on meitä oikeudellisesti sitova velvoite. Siihen on siis päästävä tarvittavilla keinolla.

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan, että liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä jopa 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Se on puolestaan maailman tiukimpia liikenteelle asetettuja päästövähennystavoitteita.

Mitään taikatemppua näiden päästövähennysten aikaansaamiseksi ei ole olemassa. Emme pääse tavoitteeseen millään yksittäisellä ratkaisulla, vaan meidän on otettava käyttöön kaikki tehokkaat keinot ja lähestyttävä haastetta useasta eri suunnasta. Tähän meillä on hyvät mallit valmiina.

Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden paraneminen edellyttää liikkumistottumusten uudistamista. Yhtenä tavoitteena on henkilöautoilun kasvun taittuminen kaupunkiseuduilla vuoteen 2030 mennessä, väestönkasvusta huolimatta. Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitellaan 30 % kasvua. Liikenteen uudet palvelut ja liikenteen automaatio voivatkin olla merkittäviä tekijöitä päästöjä vähennettäessä niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Uusien liikkumismuotojen lisäksi on parannettava myös liikennevälineiden energiatehokkuutta. Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia ja vanhat autot ovat ongelmallisia paitsi päästöjen, myös liikenneturvallisuuden kannalta. Autokannan uusiutumista tulisikin huomattavasti nopeuttaa.

Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös uusiutuvia polttoaineita. Meillä on tavoitteena, että liikenteen biopolttoaineiden osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, ja se on jo herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.

Biopolttoaineiden lisäksi tarvitsemme myös muita käyttövoimavaihtoehtoja. Tavoitteenamme on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa, mukaan lukien täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit sekä vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen liikenteessä edellyttää toimivaa lataus- ja tankkausasemaverkostoa. Suomessa on erittäin aktiivinen ja toimintakykyinen energia-ala, joka on rakentamassa tarvittavaa infraa vauhdilla. Meidän ei siis tarvitse niinkään huolehtia infrasta, vaan ennen kaikkea uusia käyttövoimia hyödyntävistä autoista, niitä tarvitsemme pikaisesti lisää.

Liikenteen päästöjen vähentäminen ei ole yksin Suomen asia. Päästövähennyksiin pyritään yhteistyössä EU-maiden sekä Pohjoismaiden kanssa. Suomen aloitteesta Pohjoismaiden ministerit keskustelivat maaliskuun alkupuolella yhteisistä tavoitteista sekä keinoista liikenteen päästövähennysten aikaansaamiseksi.

Suomen näkemyksen mukaan Pohjoismaissa voitaisiin tehdä yhteistyötä esimerkiksi liikenteen julkisissa hankinnoissa ja biopolttoainemarkkinoilla. Yhteistyöllä tavoitteet voitaisiin saavuttaa kustannustehokkaasti hyödyntämällä koko pohjoismaista markkinaa ja kysyntää. Pohjoismaat muodostavat yhdessä maailman 11. suurimman talouden.

Ilmastonmuutos haastaa meitä monella rintamalla. Samalla kun vähennämme päästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, meidän on varauduttava sen liikenneinfrastruktuuria rapauttaviin vaikutuksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Emme voi erottaa ilmastoasioita ja järjestelmien kunnossapitoa ja kehitystä toisistaan, emmekä voi pohtia yhden tavoitteen keinoja ja rahoitusta irrallisena muusta kokonaisuudesta.

Nyt on aika vastata näihin haasteisiin. Toimenpiteet on nähtävä Suomelle mahdollisuuksina, ei uhkina. Voimme olla edelläkävijöitä, joiden tarjoamat ratkaisut torjuvat ilmastonmuutosta ja luovat uutta, puhdasta liiketoimintaa.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Ei evoluutio, vaan revoluutio – Suomesta 5G-teknologian kärkimaa

Anne Berner - Norden.org Voimme olla ylpeitä, että Suomi tunnetaan maailmanlaajuisesti mobiiliteknologian edelläkävijänä. Suomalaiset teleoperaattorit tarjoavat asiakkailleen korkeita tiedonsiirtonopeuksia ja rajatonta datansiirtoa edulliseen hintaan. Langattomia laajakaistaliittymiä on eniten suhteessa väkilukuun kaikista OECD-maista ja suomalaisissa verkoissa liikkuu asiakasta kohden eniten mobiilidataa koko maailmassa. Nopeat langattomat 4G-verkot kattavat jo lähes 99 prosenttia Suomen väestöstä.

Mutta emme voi tuudittautua vallitsevaan hyvään tilanteeseen. Tiedonsiirron lähivuosina mullistava, seuraavan sukupolven mobiiliteknologia 5G tekee tuloaan ja se tulee muuttamaan perusteellisesti langattomien teknologioiden roolin yhteiskunnassa. 5G:n sanotaankin olevan tiedonsiirron evoluution sijasta revoluutio, tiedonsiirron vallankumous.

5G mahdollistaa paitsi huomattavasti nykyistä nopeammat langattomat yhteydet, myös kertaluokkia lyhyemmän tiedonsiirron viiveen, paremman verkon saavutettavuuden ja luotettavuuden sekä kapasiteetin.  5G tuo myös verkkolaitteisiin nykyistä selvästi paremman energiatehokkuuden.

Nämä ovat kaikki ominaisuuksia joita tarvitaan esimerkiksi tulevaisuuden autonomiseen liikenteeseen ja itseohjautuviin ajoneuvoihin. 5G mahdollistaa myös uusia palveluita ja lisää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia monilla sektoreilla tehden esineiden internetistä arkipäivää. Loppukäyttäjän näkökulmasta 5G on palvelukeskeinen, käyttäjän tarpeisiin mukautuva verkko.

Suomen tulee pysyä jatkossakin teknologisen kehityksen kärkijoukoissa. 5G-teknologia tulee täysimittaisesti kaupalliseen käyttöön arvioiden mukaan 2020 luvulla, eli vain muutaman vuoden kuluttua. Teknologialle osoitettavista taajuuksista päätetään kansainvälisesti vuonna 2019 ja teknologian lopullinen standardi valmistuu vuonna 2020.

Teemme 5G:n käyttöönoton eteen töitä jo nyt sekä EU:ssa että kansainvälisesti. Hyvän perustan meille Suomessa tarjoavat erinomaiset 3G- ja 4G-verkkomme, jotka toimivat 5G-teknologian pohjana ja rinnalla.

Tavoitteenamme on, että 5G-teknologian käyttöön osoitetaan mahdollisimman paljon tarkoituksenmukaisia taajuuksia. Taajuuksien käytön tulee myös olla mahdollisimman joustavaa ja tulevaisuuteen katsovaa eikä teknologian, investointien ja palvelujen kehitystä saa hidastaa.

Olemme hyvässä vauhdissa. Suomalaisilla yrityksillä on vahva teknologiaosaaminen ja pitkät perinteet tuotteiden ja palveluiden tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Viestintävirasto on jo myöntänyt taajuuksien testilupia 5G-verkkojen tuotekehitykseen ja testaukseen Suomessa.

Suomalainen testiverkkokokonaisuus on globaalisti ainutlaatuinen. Testiympäristö toimii innovaatioalustana, jota yritykset voivat hyödyntää testatessaan uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja. Testiverkkohankkeissa ovat edustettuina tietoliikennealan suuret globaalit toimijat, pk-yritykset, verkko-operaattorit, viranomaiset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Monipuolinen testiympäristö antaa Suomelle ainutlaatuisen edun kilpailussa kohti digitaalista tulevaisuutta.

Haluan, että kansallisesti valmistaudumme yhdessä 5G:n käyttöönottoon ja hyödynnämme sen tarjoamat mahdollisuudet yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Meidän tulee jatkossakin olla maailman kärkijoukoissa langattoman laajakaistan kehittäjänä ja käyttäjänä.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri