Dronet tuovat uusia palveluita taivaalle – sujuva lainsäädäntö viitoittamaan kehitystä

Anne Berner

Teknologian kehitys on tuonut taivaalle uuden kirjon laitteita. Useat yritykset ovat löytäneet droneista hyvän ja kustannustehokkaan tavan tuottaa palveluita. Toimintaa ei usein nähdä perinteisessä mielessä ilmailuna. Drone on vain yksi tapa tuottaa palvelu, oli se sitten kuvaamista, korkean teknologian mittaustehtäviä, paketinkuljetusta tai rakennusten kunnossapitotöitä.

Pienilmailuun perustuvat palvelut voivat tulevaisuudessa olla myös tärkeä osa matkaketjuja.  Ne voivat ratkaista sekä ihmisten että tavaroiden liikkumiseen liittyviä pulmia, niin kaupungeissa kuin maaseudun viimeisillä kilometreillä.

Säädösten on tuettava kehitystä

Pienenkin lentävän laitteen käyttämiseen liittyy sääntelyä. Tekniikka ja toimintatavat kehittyvät nopeasti. Myös sääntelyn on kehityttävä.

Lainsäätäjältä odotetaan, että kehitystä hidastavaa sääntelyä perataan uusien ilmailua hyödyntävien palvelujen tieltä. Tämä työ on liikenne- ja viestintäministeriössä jo käynnissä. Jo nyt suomalainen lainsäädäntö on drone-toiminnan osalta maailman sallivinta. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että kehitys jatkuu.

Suuri osa ilmailun säädöksistä on luotu perinteisen ilmailun tarpeisiin.  Tällainen sääntely ei välttämättä edistä pienimuotoisemman tai älykkäämmän ilmailun kehittymistä. Uudet palvelut voivat olla luonteeltaan lähellä ilmailua, tai rinnastettavissa esimerkiksi työkoneisiin. Samat säännöt eivät sovellu kaikkeen toimintaan.  Perinteistä raskasta ilmailun säädösympäristöä ei pidä soveltaa kaikkeen uudenlaiseen ilmailuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita turvallisuudesta tinkimistä.

Kansainväliset sopimukset miehittämättömän ilmailun kehyksinä

Työhömme säädösten sujuvoittamiseksi vaikuttaa se, että ilmailun normit perustuvat pitkälti kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-sääntelyyn. Vaikuttamisen paikka on kansainvälisillä foorumeilla. Tulossa olevan miehittämätöntä ilmailua koskevan EU-sääntelyn tulee olla sellaista, että siinä asetetaan turvallisen toiminnan tavoite, mutta ei esitetä yksityiskohtaisia keinoja. On selvää, että kokonaan uusi yhteiseurooppalainen sääntely tekee suomalaisesta toimintaympäristöstä nykyistä säädellympää. Se tuo tullessaan esimerkiksi rekisteröimistä koskevia vaatimuksia.

Tärkeää on vaikuttaa siihen, että kehittyvää alaa ei ylisäännellä.  Ei ainakaan erilaisten uhkakuvien pelottelemana. Sääntelyn määrällä ei ole vaikutusta niihin, jotka eivät säännöistä piittaa.

Ilmailun pelisääntöjen lisäksi asiaan liittyy myös maankäytön kysymyksiä. Tarvitaan paikkoja lentoon lähtemiseen ja laskeutumiseen, niin kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueilla.  Näiden paikkojen on oltava sellaisia, että niistä voi saumattomasti kytkeytyä osaksi muita ilma-, tie-, raide- ja vesiliikenteen palveluja, asiakkaiden tarpeiden mukaisina aikoina.

Automaatio ja digitalisaatio turvallisuuden ytimessä

Kaupallisen ilmailun perusedellytyksiä ovat korkea turvallisuustaso ja ympäristönäkökohtien huomioiminen. Näiden perusteiden säilyminen on välttämätöntä liikennemäärien kasvaessa. Tulevaisuudessa ilmassa saattaa olla perinteisten ilma-alusten rinnalla tuhatkertainen määrä eri kokoisia ja eri verkkoihin kytkeytyviä lentäviä laitteita. Kaikkien on voitava toimia turvallisesti.

Ilmatilan sulkeminen tai rajoittaminen droneilta ei ole kestävä ratkaisu. Tärkeämpää on löytää keinot, jotka auttavat kaikkia vastuullisia toimijoita hyödyntämään ilmatilaa. Ainoastaan näin kaupallisen ilmailun palvelut voivat kehittyä ja luoda uutta kasvunalustaa koko elinkeinoelämälle ja uusia ja parempia palveluita kuluttajille.

Kaupallisen toiminnan esteeksi ei saa muodostua se, etteivät laitteet näe tai kuule toisiaan. Fyysisen infrastruktuurin lisäksi tarvitaan digitaalista infraa varmistamaan, että kaupallisen ilmailun toimijoilla on käytettävissään digitaalinen tilannekuva muun muassa ympäröivästä liikenteestä, ilmatilavarauksista ja maanpinnan ja rakennelmien muodostamista esteistä.

Täysin automaattisesti ihmiset ja tavarat eivät taivaalla toistaiseksi vielä kulje. Matkustajakoneen ohjaamossa istuu lentäjä, joka käy sanallisia radiokeskusteluja lennonjohtajan kanssa, vaikka laitteet osaisivatkin jo porrastaa ja lentää lentokoneita.  On tarpeen pohtia, miten liikennettä voidaan jatkossa ohjata automaattisemmin. On myös tehtävä mahdolliseksi sellaisten ilmailua hyödyntävien palvelujen kehittyminen, joissa tavaroiden lisäksi myös ihmiset nousevat matkustajiksi miehittämättömiin aluksiin. Tällaisessa palvelussa vastuun matkustajasta kantaisi ilma-aluksen päällikön sijaan lentoa operoiva yritys. Perinteisten toimintamallien muokkaaminen on iso kysymys ja kynnys, mutta työ täytyy tehdä.

Palveluja on kehitettävä aitoihin asiakastarpeisiin perustuen. Liikenne- ja viestintähallinnon virastouudistus ja liikenteenohjausyhtiön perustaminen antavat tähän hyvät edellytykset; datan ja etenkin eri kulkumuotojen ammattiliikenteessä syntyvän paikannustiedon käyttöoikeuksia on tarkasteltu ja tarkastellaan osana liikennepalvelulain uudistamista.

On tärkeää, että kaupallisessa ilmailussa tarvittavaa tietoa tuotetaan, käsitellään ja jaetaan joukkoistetusti. Tiedon on palveltava yksittäisten toimijoiden lisäksi koko ilmailu- ja liikennetoimijoiden verkostoa ja palveluita käyttäviä asiakkaita.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*