Liikkuminen muuttuu lupaa kysymättä – tarvitsemme rohkeutta


Anne Berner - Norden.org
Sanomattakin on selvää, että olemme valtavan muutoksen keskellä, jossa digitalisaatio ja ilmastonmuutos muokkaavat toimintaympäristöämme tavalla, jota emme hetki sitten osanneet kuvitellakaan. Keinoäly, automaatio, jakamis- ja datatalous, lohkoketjut ja virtuaalitodellisuus tulevat vauhdilla ja haastavat nykyisiä liiketoimintamalleja ja arvoketjuja. Talouden keskeiset toimijat näkevätkin seuraavien kolmen vuoden olevan kehitykselleen kriittisempiä kuin edelliset 50 vuotta.

Liikkuminen ei ainoastaan muutu palveluksi vaan se myös automatisoituu. Liikenteen automaatio kyseenalaistaa perinteiset käsityksemme liikkumisesta. Vertausta voi vähintäänkin hakea siitä, kun moottoriajoneuvot korvasivat hevoset kaupunkien kaduilla pian auton keksimisen jälkeen.

Suomella on halutessaan mahdollisuus olla ensimmäinen maa maailmassa, jossa liikennesektorin uudistuminen ja automaatio toteutetaan kaikki liikennemuodot kattavana kokonaisuutena. Yhdessä jakamistalouden kehityksen kanssa automaatio mahdollistaa uudet liikkumisen palvelut ja luo edellytyksiä vähentää ympäristön päästöjä merkittävästi. Automaattisella liikenteellä on myös valtaisat mahdollisuudet lisätä liikenteen turvallisuutta. Tällä hetkellä jopa noin 90 % liikenteen onnettomuuksista on inhimillisten tekijöiden seurausta.

Autoteollisuuden arvioiden mukaan automaattisia ajoneuvoja nähdään tieliikenteessä tietyillä tieosuuksilla tai kaupunkialueilla jo vuonna 2025. Ilmailussa automaatio on jo pitkällä ja raideliikennekin tulee varmasti kirimään muiden liikennemuotojen automaatiokehitystä yksinkertaisemman toimintaympäristönsä vuoksi.

Tieliikenteen automaatiossa Suomella on vahvuutena mahdollistava lainsäädäntö ja joustavat menettelyt kokeilutoiminnassa. Lisäksi meillä on kehityksen edellyttämää, ICT-, keinoäly-, tietoturva-, ohjelmisto-, mobiili- ja sensoriteknologia- sekä paikannusosaamista. Ymmärryksemme liikenteen palvelukehityksestä on niin ikään maailman luokkaa.  Myös arktisessa osaamisessa meillä on annettavaa. Osaamisesta ei siten mikään jää puuttumaan. Enemmän on kyse tahdosta, visiosta ja uskalluksesta.

Merenkulun kehittämisessä tahtoa on riittänyt. Merenkulussa olemme onnistuneet luomaan kansallisesti jo ison mittakaavan verkostoitumista ja klusteritoimintaa. Tavoitteena on luoda maailman ensimmäinen miehittämättömän merenkulun ekosysteemi vuoteen 2025 mennessä. Viime viikolla Rolls-Royce ilmoitti, että se keskittää etäohjattavien ja autonomisten laivojen tutkimus- ja kehittämiskeskuksena Suomeen, Turkuun. Tämä on Suomelle hieno uutinen, sillä merenkulun tulevaisuus on tärkeä osa koko Suomen tulevaisuutta. Suomelle niin tärkeästä viennistä 80 % toteutuu merikuljetuksin. Keskittämispäätös vahvistaa entisestään asemaamme autonomisen liikenteen kehittäjänä ja yhtenä maailman johtavista modernin laivatekniikan valmistajamaista. Ja mikä parasta se luo myös maahamme paljon kaivattuja työtä.

Suuri toiveeni on, että Suomi ja suomalaiset yritykset tarttuisivat viipymättä robotiikan ja automaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tulevaisuudessa muistamme, kuinka Suomi vei maailmalle ajatuksen, että liikkumisesta tulee palvelu. Tulemme muistamaan, kuinka tavoittelimme automaation ja digitalisaation tehokkaampaa hyödyntämistä.  Mutta onko meillä sitä muutosvoimaa, jolla saamme osuutemme myös siitä markkinasta, jota olemme olleet luomassa? Ei menetetä tätä etumatkaa.  Tulevaisuus on seurausta teoistamme nyt.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri