Muuttuvassa maailmassa myös hallinnon on uudistuttava

Kuva Tomi ParkkonenElämme megatrendien aikaa. Digitalisaatio, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uudistavat tapaamme toimia ja ajatella. Liikenne ja viestintä kulkevat muutoksen etujoukoissa. Edistyksellinen digitaalinen infrastruktuuri ja uudenlaiset, automatisoidut liikenteen palvelut kietoutuvat tulevaisuudessa saumattomaksi kokonaisuudeksi. Yhdessä ne muuttavat arkeamme enemmän kuin tohdimme kuvitella. Liikenteen ja viestinnän välinen raja on katoamassa, siksi myös hallinnon kehityttävä kansalaisia sekä yhteiskuntaa palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Suurimmat muutokset ovat vielä edessä. Osa näyttäytyy vasta kunnianhimoisina visioina tulevaisuuspapereissa. Nyt on aika valita, mikä on roolimme muutoksessa. Haluammeko olla kuljettaja vai peräkärry? Jos haluamme kuskiksi kuskin paikalle, meidän on osattava tarttua muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin. Emme saa jäädä katselemaan taustapeilistä, kuinka muut pyyhältävät ohi.

Datan, ihmisten ja tavaroiden liikkumisen solmukohta

Meidän on hylättävä ajatus Suomesta pohjoisena periferiana. Suomi on solmukohta datan, ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle. Näissä visioissa Jäämeren rautatie yhdistää Suomen pohjoiseen ja takaa Suomelle aseman osana kehittyvää arktista aluetta. Tallinnan tunneli on linkkimme etelään. Koillisväylän kaapeliyhteys muodostaa maailman nopeimman fyysisen tietoliikennereitin Aasiasta Pohjois- ja Keski-Eurooppaan. Se vähentää merkittävästi Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen viivettä. Pankit, pörssikauppa, esineiden internet, 5G ja robotisaatio kiittävät.

Visio on kuitenkin vain sanoja vailla sisältöä, ellemme rohkeasti uudista yhteiskuntamme rakenteita. Myös hallinnon on muututtava sellaiseksi, että se edistää muutoksen vauhdissa pysymistä.

Liikenne- ja viestintäministeriössä luovuttiin jo pari vuotta sitten perinteisestä jaosta liikenne- ja viestintäpolitiikkaan. Ministeriössä yhteiskuntaa tarkastellaan kolmen linssin läpi, joita ovat palvelut, tieto ja verkot. Nämä kolme teemaa yhdistävät sekä liikennettä että viestintää. Ennakkoluuloton ja eteenpäin katsova organisoituminen on osaltaan mahdollistanut sen, että olemme tämän hallituskauden aikana pystyneet viemään läpi yhteiskuntamme kannalta merkittäviä uudistuksia liikenteen- ja viestinnän palvelumarkkinoilla.

Uudistumista edellytetään kuitenkin koko hallinnonalalta. Liikenneviraston tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaustoimintoja ollaan parhaillaan yhtiöittämässä valtion osakeyhtiöksi hallituksen talouspoliittisen ministeriövaliokunnan linjauksen mukaisesti. Yhtiö aloittaisi toimintansa vuoden 2019 alussa. Yhtiöittämisen tavoitteena on tukea digitaalisen ja automaattisen liikenteen ekosysteemin kehittymistä, liikenteen kokonaismarkkinoiden kasvua sekä liikenteenojauksessa kerättävän ja käytettävän tiedon hyödynnettävyyttä. Liikenteenohjaukseen liittyvistä, yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisistä tehtävistä sekä toimintavarmuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa huolehditaan säätämällä yhtiölle tietty erityistehtävä.

Liikenteenohjaus on operatiivista toimintaa. Sen organisointi liiketaloudellisen hallintomallin mukaisesti mahdollistaa hyötyjä, joita virastoperusteisen toimintamallin kautta ei saavuteta. Oppia voimme ottaa ilmailusta, josta yhtiömuotoinen toiminta lennonohjauspalveluissa on jo arkipäivää. Hyödyt eivät ole pelkästään taloudellisia. Ne tarkoittavat myös entistä asiakaslähtöisempiä palveluita, jotka hyödyttävä koko suomalaista liikennemarkkinaa uusien digitaalisten ja automatisoituvien liikennepalveluiden globaalissa kilpailussa.

Entistä parempaa palvelua, parhaat asiantuntijat töihin

Eivätkä uudistukset lopu tähän. Myös yhtiöittämisen jälkeen jäljelle jäävää virastokokonaisuutta kehitetään vastaamaan paremmin muuttuvan maailman haasteisiin ja uudenlaisiin asiakastarpeisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistettäisiin uudeksi virastoksi, Liikenne- ja viestintävirastoksi eli Traficomiksi. Tämän jälkeen liikennettä ja viestintää pystyttäisiin vihdoinkin tarkastelemaan koko hallinnonalalla yhtenä kokonaisuutena. Virasto aloittaisi liikenteenohjausyhtiön tapaan toimintansa vuoden 2019 alussa.

Jäljelle jäävä Liikennevirasto muuttuisi valtion väyläverkosta vastaavaksi Väylävirastoksi. Se keskittyisi toiminnassaan olennaiseen, eli valtion väyläomaisuudesta huolehtimiseen ja sen johdonmukaiseen kehittämiseen. Tulevaisuudessa Väylävirasto tunnettaisiin toimijana, joka rakentaa ja ylläpitää infraa suurella intohimolla ja rohkaisee myös kumppaneitaan uusiin ja entistä kustannustehokkaampiin toimintatapoihin.

Uudistuksia viedään eteenpäin alati kasvavalla kunnianhimolla. Sekä liikenteenohjausyhtiöstä että uusista virastoista halutaan tehdä alansa johtavia toimijoita, ei pelkästään Suomessa vaan myös kansainvälisesti. Haluamme luoda Suomeen innovatiivisia edelläkävijäorganisaatioita, joissa työskentelevät alansa parhaat asiantuntijat.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteenohjauksen erityistehtäväyhtiötä koskevan hallituksen esityksen lausuntoaika päättyi 7.2. Virastouudista koskevan hallituksen esityksen lausuntoaika päättyi 23.2. Lausuntoja saatiin runsaasti ja sitä arvioidaan parhaillaan. Palaute otetaan huomioon jatkovalmistelussa. Molemmat esitykset on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi kevään aikana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*