Ehdokkaaksi asettuminen ei ole ollut minulle helppo päätös

AnneBerner

Syksyn Nordic Business Forumissa kuuntelin suurella mielenkiinnolla Dambisa Moyon puheenvuoroa. Sambiasta kotoisin oleva ekonomisti puhui rauhallisesti ja vakuuttavasti maailman talouden haasteista. Hän varoitti aikamme merkittävästä vaarasta: demokratian heikkenemisestä läntisessä maailmassa. Hän varoitti vääränlaisesta luottamuksesta globaalin talouden mahdollisuuksiin toimia rauhaa rakentavana voimana. Moyon mukaan tarvitsemme ensisijaisesti toimivan ja uskottavan demokratian, jotta voimme varmistaa taloudellisen kasvun.

Tämän päivän demokraattisen päätöksenteon ja siten demokratian toimivuuden ja uskottavuuden suurimpana haasteena – ja sitä kautta taloudellisen kasvun suurimpana haasteena – Moyo piti hallitusten lyhytnäköisiä toimenpide-ohjelmia sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, jotka todellisuudessa vaatisivat pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Hän pahoitteli sitä että poliittiset päättäjät ovat ammattikunta, joka on riippuvainen seuraavista vaaleista ja ehdotti, että poliittinen toimikausi saisi olla vain yhden kauden mittainen.

Dambisa Moyon puheenvuoro jäi mieleeni.

Kuten monet muut yrittäjät sekä elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöissä vaikuttavat luottamushenkilöt, en koskaan nähnyt itselleni mahdolliseksi ajatukseksi asettua ehdolle ja sitä kautta mahdollisesti ryhtyä poliittiseksi päättäjäksi. Suomessa poliittinen kulttuuri on kaukana yrittäjän arjesta; toimintamallit näyttäytyvät erilaisina ja päätöksenteko hitaana. Kynnys siirtyä kaudeksi politiikkaan on korkea. Sinun odotetaan vaihtavan ammattia.

Omalla ehdokkuudellani haluan osaltani olla tekemässä politiikan kulttuuriin muutosta. En näe politiikkaan osallistumista ammatinvaihtona vaan ennen kaikkea luottamustehtävänä, joka on määräaikainen. Voidakseni aikanaan palata yrittäjäksi ja muihin luottamustehtäviini, tulee minun huolehtia myös tästä mahdollisesta luottamustehtävästä rehellisellä, avoimella, tavoitteellisella ja tuloksellisella tekemisellä, joka vaatii pitkäjänteisyyttä ja määrätietoista johtajuutta. Sitoutumattomana ehdokkaana voin käyttää kaiken ajan ja energian Suomea palveleviin tehtäviin, noudattaen arvojani ja osaamistani.

Dambisa Moyon käyttämän puheenvuoron lisäksi minuun teki vaikutuksen filosofi ja kirjailija Jari Ehrnroothin haastattelu Helsingin Sanomissa 10.1.2015. Haastattelussa Ehrnrooth toteaa suurten unelmien ja aatteiden puuttuvan ajastamme: ”Emme kulttuurina enää usko sivistyksen ja moraalin korkeaan tavoitteeseen. Ennen kouluissa opetettiin, että palvelemme totuutta, kauneutta, hyvyyttä, oikeamielisyyttä. Sitä ei voi paeta, että ihminen tarvitsee suuremmat arvot, joita hän palvelee. Silloin hän kokee itsensä tarkoitukselliseksi.”

Suomi tarvitsee vahvan, dynaamisen ja osaavan julkisen sektorin, jonka vahvuudet ovat koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Suomi tarvitsee myös vahvan markkinatalouden, joka luo asiakasnäkökulman ja asettaa oikean hinnan kilpailun kautta. Lisäksi Suomi tarvitsee innovatiivisen kolmannen sektorin, jonka vahva perusta on kansalaisten arvoissa ja vapaaehtoisessa työssä, joka luo kokeilevan kulttuurin koko yhteiskuntaan. Kaikki muutos lähtee yksilöstä ja yksilön tahdosta.

Haluan osallistua vastuunkantoon Suomen laittamiseksi kuntoon. Tie ei ole helppo. Tarvitsemme kaikkien osaamista käyttöömme. Tarvitsemme yhteistä tahtoa. Tarvitsemme yhteiset arvot, joiden kautta määrittelemme yhteiset tavoitteet. Niistä syntyy meidän tehtävälistamme ja noista tehtävistä syntyvät meidän yhteiset onnistumisen mittarimme. Johtajuutta syntyy kun yhdessä kuljemme kohti samaa päämäärää, vaikka jokainen meistä voisi valita toisinkin.

Ehdokkaaksi asettuminen ei ole ollut minulle helppo päätös. Kyse on ollut valinnasta. Valinnasta, että haluan osallistua tekemiseen. Jos olisin valinnut toisin, olisin voinut olla tekemässä listaa tuleville hallitusohjelmaneuvotteluille nykyisistä elinkeinoelämän järjestöjen luottamustehtävistäni käsin, ja luulen, että se olisi ollut helpompi tie. Yhteisen vastuun kannossa ja pitkäjänteisten, eteenpäin vievien päätösten tekemisessä ei kuitenkaan ole kyse helppojen valintojen tekemisestä. Jokainen meistä on valintojensa summa. Valinnoistamme vastaamme itse. Aina.

Kutsun teidät mukaan laatimaan meille kaikille yhteiset tavoitteet sekä yhteinen strategia niiden toteuttamiseksi. Kirjoita minulle ajatuksesi.

Anne