Vauhtia kuljetussektorin digitalisaatioon

Anne Berner - Norden.orgLogistiikkasektorin merkitys EU:n taloudelle on valtava. Logistiikan tehokkuus vaikuttaa suoraan esimerkiksi yritysten kilpailukykyyn ja liikenteen päästöihin, ja onkin arvioitu, että lopputuotteiden hinnasta kuljetuksen osuus on EU:ssa 10–15 %. EU-alue on nykyään maailman merkittävin toimija kuljetussektorilla, mutta jatkossa kansainvälinen kilpailu kovenee.

Samalla toimintaympäristö kuljetussektorilla muuttuu: tavoitellaan ympäristöystävällisyyttä, halutaan edistää jakamis- ja kiertotaloutta ja verkkokauppa kasvaa. Myös teknologia ja toimintatavat kehittyvät erityisesti suurten tietomassojen käsittelyn (big data) ja robotiikan sekä liikenteen automaation myötä.

Logistiikkasektorin volyymeistä ja toimintaympäristön muutoksista huolimatta digitalisaatio hiipii logistiikkaan turhan hitaasti. Esimerkiksi sähköiset rahtikirjat on otettu hitaasti käyttöön ja digitaalisten työkalujen kehittäminen ja käyttö ovat jääneet puolitiehen. Seurauksena on tehottomuutta, johon jatkossa ei ole varaa. Eurostatin arvioiden mukaan EU:n tasolla 24 % tavarankuljetukseen käytettävistä ajoneuvoista kulkee tyhjänä ja muissa täyttöaste on 57 %. On ilmeistä, että myös kuljetusala itse hyötyisi suuresti nykyistä paremmasta täyttöasteesta.

Lähtökohdaksi sähköiset rahtikirjat

Tavaraliikenteen ja logistiikan digitalisaatio edellyttää, että rahtitiedot saadaan sähköisiksi ja tieto kattavasti kaikkien saataville. Tässä riittää yhä työsarkaa, niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin kuljetuksissa.

Kuitenkaan pelkkä tietomassan digitalisoiminen ei riitä, vaan tietojärjestelmien on myös keskusteltava keskenään, eli niiden on oltava yhteen toimivia. Vasta näiden edellytysten täytyttyä voidaan tieto saada liikkumaan tehokkaasti kuljetusketjussa.

Logistiikkaketjun digitalisaatiolla turvallisuutta, sujuvuutta ja kustannussäästöjä

Taloudelliset hyödyt logistiikan digitalisaatiokehityksessä voivat olla varsin huomattavia. Esimerkiksi maailman talousfoorumi on arvioinut, että digitalisaation hyödyt logistiikka-alalle ovat 1 500 miljardia dollaria ja yhteiskunnalliset hyödyt 2 400 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. EU:n logistiikkatutkimushankkeen mukaan Kuljetusten tehostuminen voi säästää EU:ssa toimivilta eri alojen teollisuusyrityksiltä 100–300 miljardia euroa vuosittain ja saada aikaan 15–30 %:n hiilidioksidipäästöjen vähennyksen.

Taloudellisten ja ympäristön suojeluun liittyvien hyötyjen lisäksi logistiikan digitalisaation odotetaan helpottavan kuljetuspalveluiden valintaa ja vertailua sekä kuljetusten hallinnointia. Kun tieto liikkuu paremmin, on kuljetusketjuja myös helpompi suunnitella ja tehostaa. Kaikki tämä hyödyttää myös kuluttaja-asiakkaita paitsi hintojen suhteen, myös kuljetusten nopeuden, helppouden ja virheettömyyden lisääntyessä.

Ilman yhteistyötä digitalisaation hyötyjä ei voida saavuttaa

Hyödyt ovat mittavia, mutta niiden saavuttaminen edellyttää toimintaa. Tarvitaan saumattomia ja tehokkaita kuljetusketjuja niin pitkän matkan kuljetuksiin kuin niin sanotun ”viimeisen mailinkin” kuljetuksiin loppuasiakkaalle.

Samalla tarvitaan myös keskinäistä luottamusta eri toimijoiden välille. Ilman yhteistyötä logistiikkasektorin digitalisaatiossa on lähes mahdotonta saavuttaa tarjolla olevia etuja.

Hallituksen puolivälitarkastelussa asetettiin tavoite vauhdittaa logistiikan digitalisaatiota sekä edistää logistiikkaketjun tietovarantojen hyödyntämistä. Tavoite on osa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön kärkihanketta.

Vuoden 2017 aikana liikenne- ja viestintäministeriössä tullaan laatimaan kehittämissuunnitelma logistiikan ja kuljetussektorin sekä satamien digitalisaation vahvistamiseksi. Kokoamme liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavaraliikennettä ja logistiikkaa koskevan tiedon tietokarttaa.

Kaikki toimenpiteet tullaan valmistelemaan ja viemään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, sillä heidän kokemuksensa ja näkemyksensä logistiikkaketjujen tietovirroista ja niiden ongelmakohdista ovat työssä korvaamattomia. Ensimmäinen alan toimijoille tarkoitettu yhteinen työpaja pidetäänkin jo elokuun lopulla.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri